Amerikan Vaalit | Podcast on Spotify
Penttilä arvioi amerikkalaismediassa ja gallupeissa esiin nostetun Harrisin kampanjan loppukirin olleen lopulta pelkkää harhaa. Demokraattien puoluekokouksesta alkanut Harrisin noste alkoi hänen mukaansa hiipua noin kolme viikkoa ennen vaaleja.
Yleisesti ottaen Biden voi iloita siitä, että gallupeissa ei ole tapahtunut mitään dramaattisia heilahduksia, vaan iso kuva on pysynyt melko muuttumattomana.
Floridassa ja muutamissa muissa osavaltioissa tapahtuneiden Trumpille myönteisten heilahdusten vastapainona Bidenin johto on tukevoitunut muutamissa osavaltioissa. Tällainen on esimerkiksi Arizona, jota demokraatit eivät ole voittaneet sitten vuoden 1996, mutta jossa Biden on nyt ennakkosuosikki.
Bidenin valtakunnallinen johto on kaventunut hitusen kesä-heinäkuun huippulukemista, mutta on edelleen vankka.
Näyttääkin siltä, että Trumpin nousu voittoon vaatisi jonkin yllättävän käänteen, joka painaisi Bidenia alas ja antaisi istuvalle presidentille nostetta. Sellaiset ovat toki Yhdysvaltain presidentinvaaleissa mahdollisia, ”lokakuun yllätykset” ovat tunnettu käsite maan poliittisessa retoriikassa.
Jos Trumpin kampanjalla on esimerkiksi hallussaan jotakin Bidenia vahingoittavaa tietoa, niin sitä saatetaan pantata tarkoituksella lokakuulle ja laittaa se sitten julki vain paria viikkoa ennen vaaleja.
Trumpin voisi pelastaa myös se, jos koronavirusrokote saataisiin valmiiksi ennen vaalipäivää.
Floridassa Bidenin etumatka on sulanut selkeimmin viime viikkoina. Vielä kesä-heinäkuun vaihteessa Trump oli Floridan gallupkeskiarvossa seitsemän prosenttiyksikköä hänen perässään, mutta tällä viikolla ero on kaventunut enää kahteen prosenttiyksikköön.
Syyksi on arveltu muun muassa sitä, että Floridassa merkittävä osa väestöstä on kuubalaisamerikkalaisia, jotka ovat keskimäärin konservatiivisempia kuin muu latinoväestö. Republikaanien retoriikka, jossa demokraatit on maalattu sosialisteiksi, on saattanut vedota kuubalaistaustaiseen väestöön, jolle Kuuban kommunistihallituksen vastustaminen on tärkeä osa identiteettiä.
Mutta kuten todettua, pelkkä Floridan voitto ei riitä Trumpille, jos hän häviää muissa keskeisissä vaa’ankieliosavaltioissa.
Bidenia auttaa sekin, että hän on noussut uhkaamaan Trumpia sellaisissa suurissa osavaltioissa, joita demokraatit eivät ole voittaneet pitkään aikaan, kuten Texasissa ja Georgiassa. Tosin jos Biden voittaa niissä, hän vie todennäköisesti myös perinteisemmät vaa’ankieliosavaltiot ja ottaa murskavoiton.
Latinalaisen Amerikan vaalit konsulttien juhlaa
Neljän vuoden takaisten kokemusten perusteella osa amerikkalaisista ajattelee, ettei gallupeihin ole luottamista.
Viime vaaleissa Clinton oli käytännössä kaikkien gallupien perusteella ennakkosuosikki, mutta hävisi silti vaalit. Professori Blanck kuitenkin muistuttaa, että enimmäkseen gallupit pitivät paikkansa. Trumpilla oli kuitenkin valitsijajärjestelmän ansiosta pieni etu, jonka hän sai maksimoitua.
– Valtakunnallisella tasolla ne osuivat erittäin oikeaan, Hillary Clinton voitti kokonaisäärimäärässä. Mutta voisi sanoa että Trump oli onnekas, hän sai optimoitua tilanteen. Joissain vaa’ankieliosavaltioissa tilanne oli hyvin tasainen, ja hän voitti kaikki ne tasaiset osavaltiot, Blanck sanoo.
Osassa vaa’ankieliosavaltioista Clintonin ja Trumpin välinen ero oli mahtunut virhemarginaalien sisään, joten siinä mielessä Trumpin voitot niissä eivät olleet täydellisiä shokkeja.
– Joissain osavaltioissa jotkin kyselyt olivat ehkä vähän pielessä, mutta kansallisella tasolla ne olivat varsin täsmällisiä.
Viime vaalien jälkeen gallupien tekijät ovat reagoineet vuoden 2016 opetuksiin etenkin siten, että kyselyiden tuloksissa painotetaan enemmän vastaajien koulutustasoa.
Tämä johtuu siitä havainnosta, että korkeasti koulutetut ovat taipuvaisempia vastaamaan poliittisiin mielipidemittauksiin, minkä vuoksi korkeasti koulutetut ovat olleet yliedustettuina vastaajajoukoissa. Se puolestaan on saanut tulokset näyttämään tietyissä osavaltioissa liian hyvältä demokraattien kannalta, mikä piilotti jonkin verran Trumpin kannatusta neljä vuotta sitten.
—
Lähteinä myös New York Times ja CNN.
Osittain edellä mainituista syistä sosiaalinen liikkuvuus eri sukupolvien välillä on Yhdysvalloissa heikentynyt. Enää ei ole itsestään selvyys, että uudemmat sukupolvet ovat vanhempiaan varakkaampia. Yliopistotutkinto ei myöskään enää takaa hyvää elintasoa ja omia vanhempia suurempia tuloja. Amerikkalaisen miehen mediaanitulolla ei enää makseta keskituloisen kotitalouden mukavaa elämää. Voisi kuvitella, että tällä olisi syvällisiä vaikutuksia keskivertoamerikkalaisen psyykeen. Ehkä ei ole liioiteltua sanoa, että tästä näissä vaaleissa on pitkälti kysymys.
Amerikan Vaalit on ohjelma jossa seurataan Yhdysvaltain tulevien presidentivaalien loppusuoraa tosissaan, muttei vakavasti. Ohjelmassa käydään läpi viikon pääpuheenaiheet, missä mennään ennusteiden osalta sekä esittelemme hahmoja ja ilmiöitä pääehdokkaiden takaa.
Amerikan Vaalit on ohjelma jossa seurataan Yhdysvaltain tulevien presidentivaalien loppusuoraa tosissaan, muttei vakavasti. Ohjelmassa käydään läpi viikon pääpuheenaiheet, missä mennään ennusteiden osalta sekä esittelemme hahmoja ja ilmiöitä pääehdokkaiden takaa.
Amerikan Vaalit : Juuso Myllyrinne: Books
Amerikan Vaalit on ohjelma jossa seurataan yhdysvaltain tulevien presidentivaalien loppusuoraa tosissaan, muttei vakavasti. Tänään on 75 päivää aikaa vaaleihin. Juontaja Juuso Myllyrinne ja vakiovieras Emil Elo summaavat tarinan tähän asti ja perkaavat demokraattien puoluekokouksen.
Vedonlyöjillä on USA:n presidentinvaaleissa selvä suosikki
Tänä vuonna Latinalaisessa Amerikassa vietetään supervaalikierrosta. Vaaliuurnille suuntaa äänestäjiä yhteensä kuudessa valtiossa, joista jäljellä ovat Uruguay ja Venezuela.
Tällainen on amerikkalainen vaalijärjestelmä
Tänään on 11 päivää aikaa vaaleihin. Tällä viikolla nähdään kun eräs ex-presidentti räppää, tsekataan viime hetken viestit ja pohditaan uskommeko uuteen huhuttuun uuteen kohuvideoon - haastattelussa kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma, joka toimii ETYJin vaalitarkkailijoiden johtajana täällä Amerikassa näissä vaaleissa.
Miksi USA:n presidentinvaalit ovat niin tärkeät Suomelle
Etelä-Amerikassa käydään lokakuussa 2019 kolmet vaalit. Boliviassa äänestettiin 20. lokakuuta presidentin- ja kongressivaaleissa, Argentiinassa valitaan uusi presidentti 27. lokakuuta ja samana päivänä Uruguayssa äänestetään yhdistetyissä presidentin- ja parlamenttivaaleissa. Tässä juttusarjassa The Ulkopolitist analysoi vaaleja.
Amerikan vaalijärjestelmän kiemuroista
Amerikkalaiset ovat puolueettoman U.S. Elections Projectin mukaan antaneet peräti 160 miljoonaa ääntä tämänkertaisissa presidentinvaaleissa. Ãänestysprosentti oli 66,9.
Etelä-Amerikassa käydään lokakuussa 2019 kolmet vaalit
Ukrainan sota on tehnyt USA:sta ja sen Ukrainalle antamasta aseavusta Euroopalle kriittisemmän kuin pitkään aikaan. Yhdysvaltain tulevan presidentin suhtautuminen Ukrainan tukemiseen vaikuttaa siis suoraan myös Suomen turvallisuusympäristöön.
Amerikan Vaalit Live: Huomenta vaan..
USA presidentinvaali 2024 on ykköskohde maailmanlaajuisesti. Myös edelliset vuoden 2020 vaalit keräsivät valtavasti vedonlyöjien kiinnostusta – rikotaanko tänä vuonna ennätyksiä vai jääkö innostus jälkeen Trumpin ja Bidenin kaksintaistelusta, jonka Biden tuolloin voitti? Vaaleista on pitkään odotettu jännittäviä ja tasaisia, mutta kun aikaa H-hetkeen on enää pari päivää, on Trumpilla selvä suosikinviitta. Kerroin oli alimmillaan vaalien alusviikolla 1,50, mutta on nyt ottanut pientä pomppua takaisin ja on noin 1,70 Trumpille ja 2,20 Harrisille. Loppukiriä on siis Kamala Harris ottanut, mutta mihin se riittää?
Yhdysvaltain presidentinvaalit
Näin ollen Biden ei virallisesti ole vielä presidentin vaalien voittaja, eikä edes President Elect vaikka media on jo ehtinyt hänet siihen asemaan Amerikassa (ja meilläkin) nostaa. Valitsijamiehet eivät ole äänestäneet ja prosessi on muutenkin kesken. Media on julistanut Bidenin voittajaksi perustuen vaaliennusteisiin.
Yhdysvaltain vaalit | Turun yliopisto
Mitä todennäköisimmin kaksi tärkeintä osavaltiota vaaleissa ovat Florida ja Pennsylvania. Voisi jopa sanoa, että jos Trump häviää jommankumman niistä, on hänen hyvin vaikea saavuttaa vaalivoittoon vaadittavat vähintään 270 valitsijamiestä.
– Florida on Trumpille hyvin tärkeä. Jos hän häviää Floridan, hänellä on erittäin vaikeaa, sanoo Uppsalan yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Dag Blanck.
Jos Biden onnistuisi voittamaan jommankumman osavaltion, olisi Trumpin voitettava useampia pienempiä vaa’ankieliosavaltioita, joissa Biden on tällä hetkellä niskan päällä.
Viime vaaleissa Trumpin voiton takeena oli se, että hän voitti paljolti valkoisen työväen tuen ansiosta ruostevyöhykkeen osavaltiot Pennsylvanian, Wisconsinin ja Michiganin, kaikki varsin pienellä marginaalilla. Republikaanit eivät olleet voittaneet mitään niistä sitten 1980-luvun.
– Trump voitti viimeksi Wisconsinin, Michiganin ja Pennsylvanian vähän yllättäen, ja nyt hänen pitäisi puolustaa voittoaan niissä. Biden on nyt niissä edellä, Michiganissa vieläpä varsin selvästi. Muissa ei niin selvästi, mutta edellä kuitenkin.
Pennsylvaniassa Bidenin johto on FiveThirtyEightin gallupkeskiarvon mukaan noin viisi ja Wisconsinissa noin seitsemän prosenttiyksikköä. Asetelman kääntäminen on mahdollista, mutta ei helppoa.
Ruostevyöhykkeen vaa’ankieliosavaltioista Trump on vahvoilla Ohiossa, jossa hän johtaa gallupeissa niukasti. Hän tarvitsisi kuitenkin voittosarakkeeseensa muitakin alueen osavaltioita.
Bidenin etuna on se, että hän on Keskilännen valkoisen työväestön keskuudessa suositumpi kuin demokraattien vuoden 2016 ehdokas Hillary Clinton.