Yhteen vai erikseen: Alun perin vai alunperin


Seuraavat ilmaukset:sen sijaan, ei sensijaan
muun muassa, ei muunmuassa
niin ikään, ei niinikään
kaiken kaikkiaan, ei kaikenkaikkiaan
ennen kuin, ei ennenkuinSanapari, jonka alkuosa on adverbi tai partikkeli ja jälkiosa päinYleensä tällaiset päin-loppuiset ilmaukset voidaan kirjoittaa joko yhteen tai erikseen.alas päin – alaspäin
täällä päin – täälläpäinPäin-loppuisten ilmausten kanssa on kuitenkin syytä huomioida, että alkuosan ollessa substantiivi tai pronomini, kirjoitetaan sanat erikseen:mereltä päin, ei mereltäpäin
Keravalle päin, ei KeravallepäinAina ei kuitenkaan ole kyse sanaliitosta, vaan päin-sanaa voidaan käyttää myös prepositiona tai postpositiona.


Siinä se – pikaoppaamme, joilla voitelu hoituu kotona. Ei aivan niin monimutkaista, kuin aluksi luulisi, vai mitä? Itse tehty voitelu ei tietenkään ole kaikkien juttu, ja jos mieluummin viet suksesi ammattilaisen hoidettavaksi, on sekin täysin OK. Mutta heille, jotka eivät pelkää liata käsiään – tai säätää suksiensa DIN-asetuksia oman makunsa mukaan – voi itse tehty voitelu olla aivan yhtä mukavaa puuhastelua kuin se on työtäkin.

Yhteinen lauseenjäsen on jos-alkuinen sivulause. Yhteiseksi lauseenjäseneksi ei sen sijaan kelpaa niin sanottu jälkijohtolause, joka ei ole sivulause vaan päälause.

Yhteen vai erikseen? – Yleisimmät oikeinkirjoitusmokat työelämässä

Laki).

! Yhdyssanoiksi käsitetään kuitenkin tapaukset, joissa merkitys on erikoistunut: asiaankuulumaton, ohimenevä (‘tilapäinen’), samantekevä, silminnähtävä, vastaansanomaton jne.
yhteen: ylöspäin, taaksepäin, sinnepäin.
erikseen: Helsinkiin päin, teille päin, kotiin päin.
sen jälkeen, sen sijaan, sen takia, sitä paitsi, sitä vastoin.
yhteen: alinomaa, jompikumpi (>jommassakummassa), jotenkuten, nimenomaan, pikkuhiljaa, pilkkopimeä, päinvastoin.
erikseen: ajan mittaan, alun perin, ennen kaikkea, ennen pitkää, itsestään selvä, jonkin verran, kerta kaikkiaan, niin ikään, varta vasten, ani harva, tuiki tärkeä.

Laki).

! Yhdyssanoiksi käsitetään kuitenkin tapaukset, joissa merkitys on erikoistunut: asiaankuulumaton, ohimenevä (‘tilapäinen’), samantekevä, silminnähtävä, vastaansanomaton jne.
yhteen: ylöspäin, taaksepäin, sinnepäin.
erikseen: Helsinkiin päin, teille päin, kotiin päin.
sen jälkeen, sen sijaan, sen takia, sitä paitsi, sitä vastoin.
yhteen: alinomaa, jompikumpi (>jommassakummassa), jotenkuten, nimenomaan, pikkuhiljaa, pilkkopimeä, päinvastoin.
erikseen: ajan mittaan, alun perin, ennen kaikkea, ennen pitkää, itsestään selvä, jonkin verran, kerta kaikkiaan, niin ikään, varta vasten, ani harva, tuiki tärkeä.

Jos yhdyssanan alkuosa on rinnasteinen, rinnasteisten osien väliin tulee yhdysmerkki, ikään kuin se olisi ja-konjunktion sijasta.

Aivan. Tässä siis avataan ovi johonkin uuteen ja hyvin mielenkiintoiseen asiaan, jonka avulla instrumentit ikäänkuin sulautuvat yhdeksi. Monet ovat kuvailleet myös ajantajun muuttuvan, vaikka ainoa nautintoaine on musiikki itse. Kun olet lukkiutumisen kerran kokenut, ymmärrät, ettei samaan lopputulokseen päästä vaikka editoisit jokaisen nuotin erikseen “paikoilleen”. Haluan muistuttaa, että kaikki kommentoijat kertovat kokemuksiaan kelanauhasessiossa tapahtuneesta äänityksestä, jossa ei ole minkäänlaisia editointimahdollisuuksia.


Yhteen vai erikseen, väimerkit, vierassanat

– Laskeuma voi tulla erikseen yhteen näistä paikoista tai olla ikään kuin niiden kaikkien yhdistelmä, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Tyksin naistentautien poliklinikalta kertoo.

Joulunaika – yhteen vai erikseen

Emme ole tunteiden heittopusseja, mutta ne voivat osoittaa meille niin yksilöinä kuin yhteisöinä oikeaa suuntaa.

kuin yhteen vai erikseen, Kielitoimiston sanakirjasta näkee

MK: Jos valmennuskurssit kiellettäisiin, ihmiset, joilla olisi varaa palkata tuutori lapsillensa, tekisivät sen. Akateemiset vanhemmat myös käyttäisivät verkostojaan tuutorin hankintaan.
VE: Tuollaisessa järjestelmässä eliiteistä eliitein olisi paremmassa asemassa, mutta on mahdollista, että se avaisi pääsyä yliopistoon toiseen suuntaan. Yksi ratkaisu olisivat yleishyödylliset pääsykokeet. Esimerkiksi oikeustieteelliseen pitäisi opiskella Suomen oikeusjärjestelmän perusta. Se olisi hyödyllistä jokaiselle.
MK: Minusta se ei mittaisi oikeita asioita. Opiskelu oikiksessa on aika paljon pykälien opettelua. Monet tajuavat pääsykokeisiin valmistuessa, ettei tämä ole minun juttuni.
VE: Yksi vaihtoehto olisi julkistaa pääsykoekirjat viikkoa ennen kokeita. Silloinkin olisi varmasti jotain viikon intensiivihautomoita, mutta eriarvoistava vaikutus olisi pienempi.
MK: Ongelmana olisivat erilaiset oppijat. Jotkut ovat siinä nopeita, toisilla se vaatii pitempää kypsyttelyä. Se ei tarkoita, että he olisivat yhtään vähemmän sopivia opiskelemaan.
VE: Tai sitten voisi kanavoida lukioille rahaa maksuttoman pääsykoevalmennuksen järjestämiseen kirjoitusten jälkeen. Se tasoittaisi alueellisia eroja.
MK: Minusta lukion tehtävä ei ole valmistaa ihmisiä yliopistoon. Miten tuo ohjaus maksettaisiin?
VE: Sitten on se joidenkin maiden malli, että kaikki pääsevät sisään ja siitä karsitaan. Ehkä se voisi toimia, että kaikille annettaisiin mahdollisuus tenttiä esimerkiksi perusopinnot.
MK: Mutta kenellä on varaa niin sanotusti turhaan opiskella ikään kuin kokeeksi?

Kielten nimet – yhteen vai erikseen

Uusivuosi kirjoitetaan yhteen silloin, kun tarkoitetaan vuodenvaihteen juhlapäivää. Myös uudenvuodenaatto, uudenvuodenyö ja uudenvuodenpäivä kirjoitetaan yhteen pötköön. Joulukortissa toivotetaan usein onnellista uutta vuotta, jolloin tarkoitetaan koko alkavaa vuotta, ja silloin sanat kirjoitetaan erikseen.

Ikään kuin, ei ikäänkuin [Suomen kielen normien muutoksia]

Lukkiutuminen voi tapahtua kaikessa yhteensoitossa niin treenikämpillä, studiossa kuin keikallakin, aina kun soitetaan muiden soittajien kanssa yhdessä.
–, basso/

Yhdyssana vai ei: nurin päin vai nurinpäin

Päänvaivaa saattaa aiheuttaa myös jouluun liittyvät yhdyssanat. Jouluaatto, joulupukki, joulukirkko, joulujuhla yms. ovat helposti yhdyssanoiksi ymmärrettäviä sanoja. Mutta kumpi on oikein: joulunaika vai joulun aika? Periaatteessa kumpikin. Yleensä joulunaika ymmärretään vakiintuneena käsitteenä eli ajanjaksona jouluaatosta loppiaiseen, jolloin on yhdyssana on luontevampi valinta. Joulun odotus voidaan niin ikään kirjoittaa sekä yhteen että erikseen, samoin joulun pyhät / joulunpyhät.

Kirjoittajan ABC: Yhteen ja erikseen kirjoittamisen pääsäännöt

Esimerkiksi tuplakiellosta ei oikeasti tule myöntöä. Suomen nykyistä yleiskieltä normitettaessa on ”loogisuuden” nimissä linjattu, että ilman-preposition kanssa ei käytetä kansankielessä tavallista abessiivia (ilman rahatta, ilman sanomatta), koska kielto ilmenee jo prepositiosta itsestään, ja englanninkielisen maailman äidinkielenopettajat ovat maailman sivu selittäneet vastahakoisille oppilailleen, että ei pidä sanoa I don’t know nothing, koska se kuulemma merkitsee, että tiedänpäs minä jotakin. Näinhän ei tietenkään ole: samaan tapaan kuin monissa suomen murteissa myös viron yleiskielessä ilma-prepositio toimii yhdessä abessiivin kanssa (ilma rahata, ilma ütlemata), ja monien puhuttujen englannin kielen muotojen tapainen moninkertainen kielto on normaalia yleiskieltä esimerkiksi venäjässä: ja nitšego ne znaju ”minä ei-mitään en tiedä”. (Tuo venäjän kielteinen etuliite ni-, näin arveli aikoinaan jo Lauri Hakulinen, saattaa muuten heijastella suomen alkuaan itämurteisessa tavassa käyttää niin-sanaa kiellon vahvistamiseen: en tiedä niin mitään.)