Suurvallat. 1. osa : Entisiä suurvaltoja sekä Itävalta-Unkari ja...
Kesäkuun 28. vuonna 1914 ampui serbinationalisti Gavrilo PrincipItävalta-Unkarin kruununperillisen arkkiherttua Frans FerdinandinSarajevossa. Princip kuului salaiseen Musta käsi -järjestöön,jolla oli yhteyksiä Serbian kuningaskunnan tiedustelupalveluun. Itävalta-Unkarilletämä oli todiste siitä, että Serbian tavoitteena olihorjuttaa kaksoismonarkian asemaa Balkanilla.
Historiantutkijat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseenensimmäisen maailmansodan syttymisen syistä. Heti sodan jälkeentutkijat olivat sitä mieltä, että Saksa oli yksin syypääsotaan. Nykyään ollaan kuitenkin yksimielisiä siitä,että sodan syttymiseen vaikuttivat monet syyt, eikä varsinaistasyyllistä voida nimetä.
Itävalta on keskieurooppalainen sisämaavaltio Sveitsin itänaapurina. Muita naapureita ovat lännessä Liechtenstein, pohjoisessa Saksa ja Tšekki, idässä Slovakia ja Unkari, etelässä Slovenia ja Italia. Itävallan länsiosa on vuoristoinen. Alppien vuoriketjut hallitsevat maan keskiosienkin maisemia. Korkein huippu on Grossglockner (3798 m). Itävallan tiheimmin asutut osat ovat idässä alavilla mailla. Pääkaupunki Wien on Tonavan rannalla. Tonava on ollut tärkeä kulku- ja kuljetusväylä vuosisatojen ajan. Se virtaa Saksasta Itävaltaan, siellä Wachaun aprikoosi- ja viinitarhojen ja metsien peittämien kukkuloiden halki kohti Wieniä. Wienistä joki jatkaa Bratislavaan Slovakian puolelle.
Ensimmäinen maailmansota alkoi 100 vuotta sitten.
Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle 28. heinäkuuta 1914 kuukausi Itävalta-Unkarin kruununperijä Frans Ferdinandin murhan jälkeen.
Tänään maanantaina on kulunut tasan sata vuotta ensimmäisen maailmansodan ensimmäisestä sodanjulistuksesta. Ensimmäisenä sodan julisti Itävalta-Unkari Serbialle 28. heinäkuuta 1914.
Tapahtumat olivat alkaneet vyöryä kuukautta aiemmin, kun serbinationalisti Gavrilo Princip salamurhasi Itävalta-Unkarin kruununperijän, arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän puolison Itävalta-Unkarin keisarikuntaan tuolloin kuuluneessa Sarajevossa, nykyisen Bosnian ja Hertsegovinan pääkaupungissa.
Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian esitettyä uhkavaatimuksia Serbialle, asettui Venäjä Serbian turvaksi. Saksa antoi puolestaan tukensa Itävalta-Unkarille. Liittoutumista seurasi suurvaltojen liikekannallepano, josta seurasi yksi ihmiskunnan historian suurimmista sodista.
Ensimmäisen maailmansodan syyt | Essee
Itävalta-Unkarin hallitusjärjestelmä oli sekava ja monikielinen jäänne feodaaliajalta, jolloin kuninkaat jakoivat maita ja läänityksiä alamaisilleen. Sen muodostivat 18 kuningas-, arkkiherttua-, herttua-, markiisi-, tai suuriruhtinaskuntaa. Yhteinen asukasluku oli 1900 –luvun vaihteessa noin 48 miljoonaa. Pääkaupunki oli Wien jossa myös keisari ja keisarinna asuivat.
Ensimmäisen maailmansodan synty | Essee
Väestö jakautui seuraavasti: saksalaisia 24%, unkarilaisia 20%, tsekkejä 13%, puolalaisia 10%, ruteeneja 8%, kroaatteja 5%,slovakkeja 4%, serbejä 4%, sloveeneja 3% ja italialaisia 3%.
Serbit halusivat myöhemmin liittyä Serbiaan. Serbinationalisti Gavriolo Principin murhattua arkkiherttua Frans Ferninandin ja tämän vaimon Sarajevossa 28.6.1914, kirjoitti Itävalta-Unkarin 84-vuotias hallitsija Fars Josef Saksan keisarille: ”Serbia ei saa enää koskaan esiintyä poliittisena tekijänä Balkkanilla”. Ensimmäisen maailmansodan lähtölaukaukset oli ammuttu. Jo muutaman päivän kuluttua edellämainitun kirjeen lähettämisestä antoi Venäjän armeijan kenraalimajuri Mannerheim varsovassa miehilleen ohjeen: ”Kun hyökkäätte itävaltalaisten kimppuun, sivaltakaa ensin miekanlappeella sotilaslakki sivuun ja iskekää sitten kaikessa rauhassa.” Hävityn sodan jälkeen Itävalta-Unkari hajosi Unkarin ja Tsekkoslovakian itsenäistyttyä. Keisari luopui kruunusta ja Itävallasta tuli tasavalta.
Ensimmäisen maailmansodan synty | Essee
Toisin kuin usein kuvitellaan, ensimmäisen maailmansodan syttymissyy ei ollut nationalismi, vaan pikemminkin sen puute.
Ensimmäisen maailmansodan taistelut ja ympärysvaltojen voitto
Englanti
Venäjä
Wales
Slovakia
Ukraina
Puola
Saksa
P-Irlanti
Kroatia
Tshekki
Espanja
Turkki
Irlanti
Italia
Ruotsi
Belgia
Unkari
Islanti
Portugali
Itävalta
Taylor, A. J. P: Ensimmäinen maailmansota. Porvoo 1971
Yli neljä vuotta raivonneessa ensimmäisessä maailmansodassa, jota aikalaiset kutsuivat suureksi sodaksi, kuoli yli 16 miljoonaa ihmistä. Yli 21 miljoonaa ihmistä haavoittui.
Torbacke, Jarl: Ensimmäinen maailmansota. Helsinki 1995.
Tarkasteltaessa ensimmäisen maailmansodan syitä Saksa nostetaan usein esille, mutta varsinainen räjähdys tapahtui kuitenkin Balkanilla, kun Turkin, Venäjän ja Itävalta-Unkarin intressit joutuivat törmäyskurssille. Suurvaltojen tapaan myös Itävalta-Unkari oli laajentunut 1908 liittämällä itseensä Bosnian. Sarajevon laukaukset ammuttiinkin vuonna 1914, kun serbialainen Gavrilo Princip ampui Itävalta-Unkarin arkkiherttuan serbien kansallispäivänä.
Ian Westwell, Ensimmäinen Maailmansota, 2004, sivu 11
Eräs mielikirjoistani ja teos, jonka olen lukenut muistini mukaan ainakin kuudesti, on ”Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa” (Osudy dobrého vojáka Švejka za světové války, 1923). Sen kirjoittaja, tsekki Jaroslav Hašek, oli yhtä uskomaton seikkailija mitä hänen teoksessaan kuvailemansa Itävalta-Unkarin sotilas Josef Svejk. Ja aivan kuin tuo hyväntahtoinen tarinoitsija Svejk, myös Hašek itse joutui outoihin ja hassunkurisiin […]
Ian Westwell, Ensimmäinen Maailmansota, 2004, sivu 12
Balkanin niemimaalla sijainneessa Bosniassa tilanne oli ollut jo pitkään jännittynyt. Bosniassa asui monia eri kansoja, kuten serbejä, kroaatteja ja bosniakkeja. Bosnia kuului kuitenkin Itävalta-Unkariin ja sitä hallitsi itävaltalainen keisari.