Suomi kohtaa keskiviikkona Unkarin jääkiekon MM-kisoissa
Rumimpia lukemia kantavat hyökkääjät Janos Vas, joka on peräti kahdeksan maalia pakkasella, ja Gergo Nagy, jonka lukema ennen Suomi-ottelua on -7.Unkari on voittanut MM-jääkiekon ylimmällä tasolla viimeksi vuonna 1937.
Unkari ja Suomi kohtaavat jääkiekon MM-kisoissa perjantaina, kun kiekko tippuu jäähän Nokia Arenalla klo 16:20.
2016 – Vuodenvaihteessa 2015-2016 Helsingissä pelattiin alle 20-vuotiaiden MM-kilpailut, ja Suomi saavutti historiansa neljännen MM-kullan tässä ikäryhmässä. Jatkoajalle edenneessä loppuottelussa Kasperi Kapanen teki 4-3-voittomaalin Venäjän verkkoon. Tammikuun alkupuolella valta vaihtui myös Jääkiekkoliitossa, kun Kalervo Kummolan aikakausi puheenjohtajana päättyi. Uusi puheenjohtaja Harri Nummela aloitti tehtävissään 7. tammikuuta. Huhtikuussa alle 18-vuotiaiden maajoukkue noudatti Nuorten Leijonien esimerkkiä ja otti maailmanmestaruuden. Pikkuleijonat kukisti loppuottelussa Ruotsin maalein 6-1. Kuukausi myöhemmin A-maajoukkue yritti täydentää värisuoraa miesten MM-kilpailuissa. Leijonat eteni tappioitta loppuotteluun, mutta Kanada vei kirkkaimmat mitalit. Jo alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa loistanut hyökkääjä Patrik Laine valittiin miesten MM-kilpailujen arvokkaimmaksi pelaajaksi, ja Laineen mahtava kausi sai yhden huipennuksen huhtikuussakin, kun hänen edustamansa Tappara voitti Suomen mestaruuden. Mestiksen mestaruuden voitti Jukurit, joka lähti Liigaan seitsenkertaisena Mestiksen mestarina. Kauden 2016-17 alussa, usean vuoden tauon jälkeen pelattiin Kanadassa jääkiekon World Cup -turnaus, josta Suomelle ei tällä kertaa tule menestystä.
Jääkiekon naisten MM: Suomi-Unkari (u)
Jääkiekon MM-kisat järjestetään Venäjällä 6.-22. toukokuuta 2016. Suomen Leijonat kohtaa B-lohkossa Kanadan, USA:n, Slovakian, Valko-Venäjän, Ranskan, Saksan ja Unkarin. A-lohko pelaa ottelunsa Moskovassa Ice Palace -hallissa ja B-lohko pelaa Pietarissa Yubileiny-hallissa.
En tiedä, onko tälle ketjulle tilausta, mutta ajattelin nyt näin ainakin ajankulukseni avata. Mitäs mieltä täällä ollaan jääkiekon MM-kisojen formaatista? Mikä olisi mielestäsi paras formaatti jääkiekon MM-kisoihin? On kritisoitu, että kisat järjestetään turhan usein. Toisinaan tulee kommenttia siitäkin, että pääsarjassa pelaa liikaa maita kerralla. Esimerkiksi 12 maan pääsarja per turnaus on koettu urheilullisesti paremmaksi, kun taas nykyisen joukkuemäärän (16) on sanottu nostaneen pienempien lätkämaiden tasoa.
Kun kisat pidetään joka vuosi, mielestäni jonkinlainen porsaanreikä on siinä, että kunkin vuoden kisaisännyys päätetään vuosikausia ennen kuin kyseinen turnaus edes pelataan. Vuonna 2009 Saksa sijoittui sijalle 15, mutta ei pudonnut sarjaporrasta alemmas oltuaan vuoden 2010 kisojen isäntämaa. Sijoilta 14 ja 16 sitten tippuivat maat alemmas seuraavaksi vuodeksi. Ja nyt vuoden 2016 kisoissa Saksa ja Ranska voivat sijoittua alkulohkossaan kahdelle viimeiselle sijalle, koska eivät voi tippua ollessaan vuoden 2017 kisojen isäntämaina. Jos Saksa ja Ranska olisivat tämän vuoden kisoissa lohkossaan kahdella viimeisellä sijalla, tippuisi alemmalle tasolle seuraavaksi vuodeksi vain toisen lohkon viimeinen. Tähän liittyen pitäisi mielestäni joka vuosi tiputtaa pääsarjasta aina kaksi heikointa maata alemmas ja nostaa alempaa kaksi parasta ylemmäs. Kun kaikki seuraavan vuoden turnauksen 16 maata ovat tällä tavoin selvillä, sovittaisiin näistä maista seuraavan vuoden isäntämaa. Pidetäänhän Euroviisutkin joka vuosi ja niidenkin järjestäjämaa päätetään vain noin vuosi ennen karkeloita, vaikka tosin onkin kestoltaan lyhyempi tapahtuma. Ellei onnistu, voitaisiin Jääkiekon MM-kisat pitää joka toinen vuosi. Siinä ajassa kuvittelisi saavan hoidettua isännyysasiat kuntoon.
Tuohon joukkuemäärään liittyen olen miettinyt kompromissin. Liittyen pääsarjan nykyiseen joukkuemäärään ja haaveiluun 12 joukkueen pääsarjasta voisi formaatti olla seuraava:
Pääsarjan kisat aloitetaan karsintasarjalla. Siihen osallistuvat maat, jotka sijoittuivat pääsarjan edeltävässä turnauksessa sijoille 11-14 ja vastaavalta vuodelta I-divisioonan kaksi parasta maata. Maat jaetaan kolmen joukkueen lohkoihin, joiden sisäisesti pelataan yksinkertainen sarja. Lohkojen voittajat etenevät turnauksen viralliseen alkusarjaan ja kolmoset tippuvat seuraaviin vastaaviin kisoihin divisioonaan I, jonka kaksi parasta nousevat pääsarjaan.
Viralliseen alkusarjaan pääsevät suoraan edeltävän turnauksen 10 parasta maata. Mukana on myös karsintojen kaksi parasta. Maat jaetaan kuuden joukkueen lohkoihin, joiden sisäisesti pelataan yksinkertaiset sarjat. Kummastakin lohkosta neljä parasta etenevät pudotuspeleihin ja kutoset aloittavat seuraavat vastaavat kisat pääsarjan karsinnoista.
Pudotuspeleissä pelataan ottelupareittain puolivälierät, välierät ja finaali. Otteluparit määräytyvät kullekin kierrokselle kuin nyt. Puolivälieristä voittajat etenevät välieriin, hävinneiden turnaus päättyy. Välieristä voittajat jatkavat finaaliin, hävinneiden turnaus päättyy. Finaalin voittaja palkitaan turnauksen pääpokaalilla ja mestaruuslaatoilla.
Pronssipelin poistamisella ja pelkästään mestarin palkitsemiseen omalla sijoituksellaan on monimuotoinen selitys. Kun varsinaisia, otteluparein pelattavia, pudotuspelejä pelataan, mielestäni on syytä palkita vain finaalin voittaja. Miksi finaalin häviämisestä pitäisi palkita? Tai jos tippuu välierissä, miksi siitä suorituksesta pitäisi saada palkinto? Alkuvuonna järjestetyissä jääkiekon U20 MM-kisoissa nähtiin, kuinka pronssipeli ei selvästikään napannut siinä pelaavia Ruotsia ja Yhdysvaltoja. Ja Sotšin talviolympialaisissa nähtiin jääkiekon välierissä, että Suomi löysäili välierässään. Mielestäni Suomella olisi voinut olla potentiaalia päästä finaaliin ja ehkä jopa mestaruuteen. Selvästi kuitenkin tuudittauduttiin mieluummin pronssipeliin. Esimerkiksi siinä nähtiin, kuinka pudotuspelien ja mitaldein oikea arvojärjestys vesittyy nykyisessä tavassa palkita kolme parasta maata.
Avaukseni siis kosketti formaattia miesten MM-lätkän pääsarjaan. Toki alempiakin sarjatasoja voi puolestani kommentoida ja jääkiekon muitakin MM-kisoja, jos asiallista kommentoitavaa löytyy.
Suora lähetys Kanadan Bramptonista, MM-jääkiekko-ottelusta Suomi-Unkari. Selostajana Juhavaltteri Salminen, asiantuntijana Mira Kuisma.
On ihan positiivinen yllätys, että tuohon ensimmäiseen ehdotukseeni sarjajärjestelmästä suhtaudutaan noin myötämielisesti. Ja tuota 14 joukkueen pääsarjaa on käsittääkseni kaavailtukin joskus ihan IIHF:n taholta. Vuoden 2012 kisoihin oli ilmeisesti tarkoitus tulla ehdottamasti 14 maan pääsarja, mutta jostain syystä jäi toteutumatta. Jatkoajan keskustelupalstalla puolestaan on tässä hiljattain haihateltu, että pääsarja laajenisi peräti 20 maan turnaukseksi. Varsinkin alkuvuosina tasoerot olisivat varmasti huomattavampia isompien ja pienempien välillä, mutta tiedä sitten josko ajan saatossa hännänpäät pääsisivät lähemmäksi ainakin keskikastin maita tasoeron suhteen.
Saattaa tuntua saman asian jankuttamiselta, mutta otanpa silti vielä puheeksi. Mielestäni siis kolmen parhaan joukkueen palkitseminen sijoitustensa pohjalta toimisi paremmin silloin, kun niistä sijoituksista pelataan sarjamuotoisesti. Pudotuspelit puolestaan toimisivat varsinkin sanansa varsinaisessa merkityksessä paremmin, jos vain finaalin voittaja palkittaisiin. Mietiskelin, josko ensin pelattaisiin sarjamuotoisesti kolmen parhaan joukkoon pääsemisestä ja sen jälkeen vielä kahdeksan parasta pelaisivat keskenään pudotuspelien herruudesta. Hankala kylläkin toteuttaa ainakin MM-kisojen kaltaiseen turnaukseen, toimisi varmaan paremmin jääkiekon SM-liigan kaltaisessa sarjassa. Tosin siinäkin siis parhaiten silloin, jos joukkueet kohtaisivat toisensa runkosarjan aikana yhtä monta kertaa, ja mieluusti ihan kotona ja vieraissa yhtä monesti.
Mutta mutta, katsokaamme mielenkiinnolla, mihin suuntaan esimerkiksi jääkiekon MM-kisat ovat kehittymässä. Formaattia on siinä silloin tällöin muokkailtu, joten mahdottomuus ei ole, että se vielä jotenkin muuttuisi.
Suomella on nyt kova vire menneillään olevassa turnauksessa. Seitsemästä alkusarjapelistä seitsemän täyden pisteen voittoa on kyllä kova saavutus. Jos sama vire jatkuu ja tuomaritoiminta pysyy yhtä puhtaana kuin tähän asti turnauksessa, en ihmettele, jos Suomi vaikkapa mestaruuden nappaisi. Mutta toivotaan, että ainakin mitaleille pääsisi, sen Suomi on vähintään ansainnut ainakin tähän mennessä saatujen näyttöjen perusteella. :)
Uusinta Kanadan Bramptonista, MM-jääkiekko-ottelusta Suomi-Unkari
Uusinta Kanadan Bramptonista, MM-jääkiekko-ottelusta Suomi-Unkari. Selostajana Juhavaltteri Salminen, asiantuntijana Mira Kuisma. (Urheilu, Suomi, 2023)
SUOMI VS UNKARI NAISTEN JÄÄKIEKON ..
Perjantai 6. toukokuuta 2016 kannattaa merkata kalenteriin paksulla punaisella tussilla. Silloin alkavat jääkiekon MM-kisat 2016 Venäjällä, tarkemmin sanottuna Moskovassa ja Pietarissa. Suomi pelaa Pietarissa pelattavassa lohkossa A, ja aloittaa kisaurakkansa heti avajaispäivänä Valko-Venäjää vastaan. Nyt on siis aika kaivaa pelipaita kaapin kätköistä ja asettua mukavasti kotisohvalle – tai alkaa valmistautua kisareissuun paikan päälle.
SUOMI VS UNKARI NAISTEN JÄÄKIEKON MAAILMANMESTARUUS 2023
Jääkiekon MM-kisat 2016 Venäjällä pelataan 6. – 22. toukokuuta. Kanada lähtee turnaukseen hallitsevana mestarina voitettuaan viime vuoden turnauksessa loppuottelussa Venäjän. Loppulukemat 6 – 1 eivät tuolloin jättäneet paljon varaa selityksille, mutta nyt kisaisännillä on mahdollisuus ottaa makea revanssi Kanadasta kotikaukalossaan. Uusina joukkueina kisoissa nähdään tänä vuonna Unkari ja Kazakstan, joista Unkari palaa kisakaukaloihin kuuden vuoden poissaolon jälkeen.