Olympiatyylin ja ammattinyrkkeilyn säännöissä on huomattavia eroja


Mikä on niin erikoista Thai nyrkkeily? Painosta tai kilpailuihin on riippumaton ammuksia taistelijoita. Niitä tulee käyttää 10 untsovye käsineitä. Ne ovat hieman pienempiä kuin nyrkkeily, mutta enemmän kuin ne, jotka laittaa taistelevat ilman sääntöjä. Taistelijat oltava myös suojakuori, suukappale. Naiset tulee käyttää suojaavaa Bran. Se suojaa rinnat vaurioilta.


Koko kehässä ottelun riippuu torjumiseksi. Itse asiassa sääntöjen urheilun mukaan nyrkkeilijät taistella alueen tulee olla 6-7 metriä pitkä ja leveä.

Sääntöjen mukaan Thaimaan nyrkkeily, painoluokassa on selkeät rajat. Hyvin usein taistelija voivat esiintyä kahdessa painoryhmät. Se riippuu ottelun ja paikka. RF 12 luokat allokoidaan ensimmäiselle, kevyin, paino (45 kg) hyvin raskas (91 kg).

[PDF] Lasten ja nuorten NYRKKEILYN KÄSIKIRJA

Tällä hetkellä, Muay Thai on suosittu Thaimaassa: jopa paikalliset juhlia vuosittain valtion nyrkkeily Thainyrkkeily. Maan ulkopuolella, kuuluisan thainyrkkeilytilat kasvaa edelleen. Onhan Vapaaottelu edelleen kehittää. Ja he Thainyrkkeily laajalti käytetty taisteluun telineeseen. Tämä urheilu ei ole olympia, mutta sen taistelijat suorittaa kilpailuja alueellisten, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Säännöt edellyttävät, että nyrkkeilijöiden tulee käyttää kilpailussa hammassuojia ja hammassuojan koon tulee olla kilpailuun osallistuville nyrkkeilijöille sopiva.

Nykyään ammattilaiset voivat osallistua olympialaisiin. Vaikka ammattilaisnyrkkeily on perussäännöiltään hyvin pitkälle samanlainen kuin amatöörimuoto, on se luonteeltaan hyvin erilainen. Ammattilaisnyrkkeilyssä arvostetaan voimaa ja tyrmäykset ovat yleisiä. Ammattilaiset ottelevat ilman paitaa ja kintaat ovat kovemmat. Ammattinyrkkeilyhanskojen sisällä on teipillä sidotut nyrkit. Ammattilaisnyrkkeilyssä erät kestävät 2 – 3 minuuttia.

Vuosina 1984–2000 olympianyrkkeilyssä oli peräti 12 painoluokkaa, mutta Ateenan vuoden 2004 kisoihin tultaessa 67 kilogramman (välisarja) ja 71 kilogramman (kevyt keskisarja) painoluokat korvattiin yhdellä 69 kilogramman sarjalla.


Ammattinyrkkeilyotteluissa erän pituus on kolme minuuttia ja ..

Tuomarin tärkein tehtävä on kuitenkin taata ottelijoiden turvallisuus. Tyrmäykset ovatkin amatöörinyrkkeilyssä varsin harvinaisia, sillä tuomari yleensä keskeyttää epätasaiset ottelut ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Myös avustaja voi tehdä luovutuksen heittämällä pyyhkeen kehään kesken ottelun havaittuaan vastustajan olevan ylivoimaisesti suojattiaan paremman. Muutenkin nyrkkeilijöiden turvallisuudesta huolehditaan tarkasti erityisin säännöin. Väistämisen taito lisää myös turvallisuutta, sivuväistöt, U-väistöt, taaksenykäisyväistö, pudotusväistö ja taakseaskelväistö opetetaan jo seurojen nyrkkeilykoulujen alkeissa. Myös iskujen poimimiset kyynärvarsilla, veitsitorjunnat sivukoukuille ja päähän kohdistettujen iskujen poimimiset/torjumiset kämmeneen lisäävät koskemattomuutta ja siten lajin turvallisuutta. Ottelijoilla täytyy olla muun muassa voimassa oleva lääkärintodistus, lisenssivakuutus ja kilpailukirja. Myös alasuojat, hammassuojat, käsisiteet sekä pääsuoja (vain naisilla) ovat sääntöjen mukaan pakolliset ja lisäävät konkreettisesti ottelijoiden turvallisuutta. Turnauksissa lääkäri tarkastaa nyrkkeilijöiden kunnon ennen jokaista ottelua.

Suomen Nyrkkeilyliitto sääntökirja

Ranskalaiset Sofiane Oumiha ja Billal Bennama ovat päässeet nyrkkeilyn loppuotteluun omissa luokissaan, joista edellinen on -63,5 kilon sarjassa ja jälkimmäinen -51 kilon sarjassa.

[PDF] Suomen Potkunyrkkeilyliitto K1-säännöt

1900-luvun alkupuoliskon aikana ammattilaisnyrkkeilyn painopiste siirtyi Britanniasta Yhdysvaltoihin. Vaikka mitään virallisia maailmanmestaruuksia ei ollutkaan, yleisesti maailmanmestarina pidettiin -lehdellä listattuja nimiä. 1920-luvulla (National Boxing Association) ryhtyi järjestämään maailmanmestaruusotteluita. Samaan aikaan perustettiin , joka julkaisi mestarien luetteloita. Vuonna NBA vaihtoi nimensä :ksi (World Boxing Association), ja seuraavana vuonna se sai ensimmäisen kilpailijansa :n (World Boxing Council). Kumpikaan niistä ei ollut yleisesti tunnustettu ja tästä johtuivat muun muassa erimielisyydet maailmanmestaruuksista. Vuonna perustettiin lisäksi uusi järjestö (International Boxing Federation), jolla on myös omat maailmanmestaruutensa kussakin painoluokassa. Vuonna syntyi vielä neljäs suuri maailmanlaajuinen järjestö (World Boxing Organization) kun joukko puertoricolaisia ja dominikaanisia liikemiehiä riitaantui WBA:n kanssa. Näiden neljän suuren lisäksi on lukemattomia muita omia maailmanmestaruustitteleitään jakavia järjestöjä, joita ei kuitenkaan pienuutensa takia yleisesti tunnusteta näiden neljän suurimman liiton joukkoon.

Suomen Nyrkkeilyliiton säännöt

Kilpailijan itsensä tulee hankkia lisenssi liitosta, hakemus löytyy liiton sivuilta. Lisenssin hinta 40€. Olympianyrkkeilyvakuutus 2023 on (synt. 2003 tai aiemmin) 215€ € ja Nuorten olympianyrkkeilyvakuutus 1 (synt. 2004-2009): 82 €, sekä Nuorten olympianyrkkeilyvakuutus 2 (synt. 2010 tai myöh.): 78 €. Jos on oma vapaa-ajan vakuutus, joka korvaa tämän laatuisen harjoittelun ja kilpailemisen, on mahdollisuus maksaa pelkkä lisenssin osuus (40 €). Lääkärintarkastus tulee myös suorittaa omatoimisesti, kun kilpailukirja on saatu (tarkastuksen tiedot kirjataan kilpailukirjaan).

Nyrkkeily säännöt: ammattilaisten ja harrastajien

1900-luvun alkuvuosina alkoi myös nyrkkeilypromoottorien keskeinen asema vakiintua: promoottorit pyrkivät järjestämään hyvätuottoisia ja kiinnostavia mestaruusotteluita, ja näin myös tiedotusvälineet ja suuri yleisö alkoi yhä enemmän kiinnostua lajista. Kuuluisa kolmikko (raskaansarjan mestari 1919–1926), hänen managerinsa ja promoottori ansaitsivat yhteensä 8,4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuosina 1921–1927 vain viidellä ottelulla. Ensimmäinen suora radiolähetys ammattilaisnyrkkeilyn mestaruusottelusta oli Dempseyn ja kohtaaminen vuonna .

Sääntöjä kuin ammattilaisnyrkkeilyyn · Junior Boys - 12 vuotta

Vuonna 1909 Lonsdalen jaarli myönsi ensimmäisen mestaruusvyön NSC:n mestaruusottelun voittajalle. Vuonna 1929 BBBC jatkoi Lonsdale-vöiden myöntämistä kaikille britannialaisille nyrkkeilijöille, jotka voittavat kolme titteliottelua samassa painoluokassa. Kyseiset "titteliottelut" eli mestaruusottelut ovat aina olleet ammattilaisnyrkkeilyn keskeinen elementti, kun varsinaisia arvokilpailuja ei järjestetä.