Presidentinvaalissa voi olla kaksi äänestystä.


Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenillä presidentinvaaliin ei liittynyt kovinkaan voimakasta valitsijamiesten vaalitaistelua ja presidenttiehdokkaat itse pysyttelivät käytännössä kokonaan vaalikamppailun ulkopuolella. Presidentinvaalin kehittyminen luonteeltaan kohti henkilövaalia alkoi vasta , jolloin silloinen Maalaisliiton ehdokas Urho Kekkonen otti käyttöön henkilökohtaisen vaalikampanjan. Ehdokkaiden yhä näkyvämpi vaalimainonta on lisännyt myös rahan merkitystä vaalissa.



2025 Alue- ja kuntavaalit (13.4.2025)
2026 ei säännönmukaisia vaaleja
2027 Eduskuntavaalit (18.4.2027)
2028 ei säännönmukaisia vaaleja
2029 Alue- ja kuntavaalit (15.4.2029)
2029 Europarlamenttivaalit (10.6.2029)
2030 Presidentinvaalit
2031 Eduskuntavaalit
2032 ei säännönmukaisia vaaleja
2033 Alue- ja kuntavaalit
2034 Europarlamenttivaalit
2035 Eduskuntavaalit

Suuri kysymys vaalien ympärillä on se, että kun vaalit on käyty, selviääkö tulos heti seuraavana päivänä. Vastaus on, että ei välttämättä. Syy on pääasiassa se, että voittomarginaali jäänee suurella todennäköisyydellä presidentinvaalin osalta jälleen tiukaksi ja tämä tarkoittanee mahdollisesti äänten uudelleen laskentoja, jotka vievät aikaa. Lisäksi viime vuosina postiäänestys on yleistynyt, ja postiäänien laskeminen voi kestää useita päiviä. Postiäänet voivat saapua vielä vaalipäivän jälkeen, ja ne on laskettava mukaan.

Seuraava presidentinvaali toimitetaan 27.1.2030.

Trump onnistui vuoden 2016 vaaleissa innostamaan vaaliuurnille suuren määrän poliittisesti ei-aktiivisia äänestäjiä, jotka normaalisti eivät äänestäneet presidentinvaaleissa kumpaakaan puoluetta, ja nämä äänestäjät eivät olleet edustettuina mielipidetiedusteluissa. Tämä selitti pääosin mielipidemittausten alasuuntaiset virheet Trumpin kannatuksesta.

Näkemys osoittautui alkuun päteväksi, kunnes kansanliikepuolueet menettivät otteensa kansalaisten äänestyskäytöksestä. Pitkäaikainen pääministeri Paavo Lipponen edusti SDP:n korkeinta valtiomiesluokkaa, mutta keräsi vuoden 2012 presidentinvaaleissa vain 6,7 prosentin kannatuksen. Kuusi vuotta myöhemmin Tuula Haatainen ei pärjännyt senkään vertaa (3,2 %).

Presidentinvaalit 2024 -tutkimuksen toteutti Iro Research Oy. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1000 vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 10.–18.10.2023. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin +/- 3,2 prosenttiyksikköä.

4. joulukuuta 1917 eduskunnalle antamassa hallitusmuotoesityksessä presidentti olisi valittu suoralla vaalilla. Esitys oli valmisteltu professori K. J. Ståhlbergin johtamassa perustuslakikomiteassa, jonka mietintöön liittämässään vastalauseessa professori oli ehdottanut suoran vaalin sijaan kolmensadan suorittamaa vaalia. Komitealle lausunnon antanut professori oli suositellut, että valitsijamiesten lukumäärä olisi jonkin verran suurempi kuin eduskunnan koko. Vuoden 1917 lakiesityksen käsittely keskeytyi puhjettua eikä sitä koskaan hyväksytty. Kun alettiin puuhata uudelleen vuonna 1919, ajatus suorasta kansanvaalista hylättiin. hallitusmuotoesityksessä presidentin olisi valinnut eduskunta, mutta tämä ajatus kohtasi huomattavaa vastustusta hallituksen sisälläkin eikä edes pääministeri itse ollut kannattanut sitä. Esitystä muutettiin eduskunnan siten, että presidentin valitsisikin 300 valitsijamiestä, mikä vastasi oikeiston toiveita. Toteutunut laki poikkesi Wreden vuoden 1917 ehdotuksesta siten, että kansanedustajilta ei kielletty valitsijamiehinä toimimista, ja lisäksi ensimmäinen presidentinvaali määrättiin eduskunnan suoritettavaksi myönnytyksenä vasemmistolle.


Lue kaikki USA:n presidentinvaaleista.

Kaikkiaan kuusi tasavallan presidenttiä on tullut toimeensa suoraan paikalta: , , , , ja . ovat ennen presidentiksi tuloaan toimineet , , Svinhufvud, Kallio, Kekkonen ja . johtokunnassa ovat tulleista presidenteistä olleet Kallio, Ryti (pääjohtaja), Kekkonen ja Koivisto (pääjohtaja). Politiikan ulkopuolelta ovat tulleet presidentiksi ja . Koivistoa ja Ahtisaarta lukuun ottamatta kaikki presidentit ovat aiemmin toimineet eli edustajana tai jäseninä, lisäksi Ståhlberg oli kansanedustajana vielä yhden kauden presidenttikautensa jälkeenkin (1930–1933). muodostaa poikkeuksen presidentinvaalien historiassa, koska silloisista ehdokkaista kukaan ei ollut ennen vaalia toiminut pääministerinä tai eduskunnan puhemiehenä tai ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.

Presidentinvaali on suora ja tarvittaessa kaksivaiheinen.

Kirjoittamattomana sääntönä oli 1980-luvulle saakka se, että hallitus erosi aina presidentinvaalin yhteydessä, vaikka lainsäädäntö ei tätä edellyttänytkään. Näin meneteltiin siksi, että presidentti voisi käyttää valtaoikeuksiaan tehokkaasti ja luoda hallituspolitiikalle tahtonsa mukaisen perustan. Presidentin valtaoikeuksien kaventamisen myötä presidentinvaaleilla ei ole enää ollut vaikutusta hallitusten toimikausiin.

Voit äänestää presidentinvaalissa vaalipäivänä tai ennakkoon.

Kotona voi äänestää ennakkoon, jos äänestäjän kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestykseen tulee ilmoittautua oman kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 16.1.2024 kello 16 mennessä. Jos presidentinvaalissa järjestetään toinen äänestys, kotiäänestykseen ilmoittautuminen on voimassa myös toisessa äänestyksessä. Lisätietoa kotiäänestyksestä saa kotikunnan keskusvaalilautakunnalta.

Metso FAKTA: Mistä äänestämme presidentinvaaleissa?

Kouvolassa on mahdollista äänestää myös bussissa, joka kiertää alla olevan aikataulun mukaisesti. Ota äänestysbussiin ilmoitus äänioikeudesta, jonka olet saanut postitse kotiisi. Kaikissa busseissa ei ole tietokonetta. Tällöin ei voida tulostaa mukaan liitettävää lähetekirjettä, vaan se täytyy kirjoittaa käsin. Ilmoitus äänioikeudesta presidentinvaaleissa korvaa lähetekirjeen ja nopeuttaa äänestystä.

Presidentinvaalien äänestyspaikat oikeusministeriön sivuilla.

Venäjän koordinoidusta toiminnasta Romanian presidentinvaaleissa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole toistaiseksi riittävästi näyttöä.

Lisätietoa presidentinvaaleista löytyy

Presidentinvaalissa ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä voi äänestää ketä ehdokasta tahansa. Äänet lasketaan ensin vaalipiirikohtaisesti, minkä jälkeen yhdistetään kaikkien vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi.

Kivaa presidentinvaaliaikaa kaikille!

Turpakäräjät-videolla johtava juristi Ida Sulin avaa kahdessa minuutissa presidentinvaalien ulkomainonnan pääpiirteet,