Puolan presidentti: Kommentit Ukrainan aseistamisen ..


1980-luvulla puhkesi laajoja lakkoja. Gdanskin telakan työläiset perustivat itsenäisen ammattiliiton, Solidaarisuuden. Tästä kasvoi vahva vastarintaliike. Vastarinnan kukistaakseen hallitus julisti sotatilan. Solidaarisuuden johtajat vangittiin ja ammattiliitto kiellettiin. Levottomuudet jatkuivat silti. Vuonna 1989 hallitus joutui suostumaan vapaisiin vaaleihin. Vuonna 1990 vaaleihin osallistui yli sata puoluetta. Solidaarisuus voitti vaalit. Puola oli ensimmäinen Itä-Euroopan maa, joka siirtyi keskusjohtoisesta kommunistivallasta monipuoluedemokratiaan. Puolan talous kasvoi. Ihmisten elintaso parani. Vuonna 1999 Puola liittyi läntiseen sotilasliittoon Natoon ja vuonna 2004 maa hyväksyttiin EU:n jäseneksi.


Perustuslain mukaan ”presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”. Tilanteessa, jossa valtioneuvosto ja presidentti ovat eri mieltä ulkopoliittisesta päätöksestä, asia viedään eduskunnan äänestykseen, jonka kanta ratkaisee toimintatavan. Hän päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta ja esimerkiksi nimittää sekä tapaa ulkomaiden näiden virallisilla vierailuilla Suomeen.

Tasavallan presidentti vahvistaa ja hänellä on käytössään lykkäävä . Perustuslain mukaan laki palautuu eduskunnalle, ellei presidentti vahvista sitä kolmessa kuukaudessa. Jos eduskunta hyväksyy saman lain uudelleen ilman muutoksia, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Presidentti voi pyytää lakiesityksestä lausunnon tai . Tarja Halonen käytti ensimmäisen kautensa aikana tätä valtaa kerran. Eduskunta taipui presidentin tahtoon, ja pari pykälää muuttui uuden eduskuntakierroksen aikana. Presidentti voi antaa lakiin täsmennyksiä, asetuksia, vain kansainvälisistä asioista. Aikaisemmin presidentti antoi hallituksen esitykset eduskunnalle, mutta ne siirrettiin valtioneuvostolle uuden 2012 perustuslakiuudistuksen yhteydessä.

Puolan presidentti teki juuri sen, mitä koko EU pelkäsi

Mieszko I, jonka Widukind of Corvey mainitsi ensimmäisen kerran nykyisissä lähteissä 960-luvun puolivälissä, muokkasi merkittävästi Puolan varhaista valtiota. Hänen hallituskautensa nähtiin sekä sotilaallisia vastakkainasetteluja että strategisia liittoutumia, kuten hänen avioliittonsa vuonna 965 kristityn prinsessan Doubravkan kanssa, mikä johti hänen kääntymykseensä 14. huhtikuuta 966. Tätä Puolan kasteena tunnettua tapahtumaa pidetään perustana Puolan valtio. Mieszkon hallituskausi merkitsi myös alkua Puolan laajentumiselle sellaisille alueille kuin Vähä-Puola, Veiksel-maat ja Sleesia, jotka olivat olennainen osa nykyistä Puolaa muistuttavan alueen muodostamista.

Mieszkon sotilaalliset toimet naapuriheimojen ja -valtioiden, kuten velunzanien, polabialaisten slaavien ja tšekkien, kanssa olivat keskeisiä Puolan alueiden turvaamisessa ja laajentamisessa. Cedynian taistelu vuonna 972 Saxon Itä-Marssin markkreivi Odo I:tä vastaan ​​oli merkittävä voitto, joka auttoi Mieszkon hallintaa Pommerin alueilla Oder-jokeen asti.

Hänen mukaansa oppositio yrittää vallankaappausta.

Aiemmin Azarov totesi uutistoimisto Interfaxille, että poliittisella oppositiolla on harhakuvitelmia, että se pystyisi syöksemään vallasta Ukrainan nykyhallinnon.

Hallituksen eroa vaativat mielenosoittajat ovat tukkineet pääsyn hallintorakennuksiin Kiovassa maanantaina.

Ukrainan oppositio puolestaan puuhaa Ukrainan parlamenttiin hallituksen luottamusäänestystä tiistaiksi.

Puolan presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti voidaan valita uudelleen. Vuonna 2020 presidentti Andrzej Duda valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Hän on ollut presidenttinä vuodesta 2015 lähtien. Presidentti nimittää pääministerin. Pääministerin ja hallituksen tulee nauttia parlamentin enemmistön luottamusta. Puolan parlamentti on kaksikamarinen. Ylähuoneessa eli senaatissa on 100 jäsentä. Alahuoneessa eli valtiopäivillä on 460 kansanedustajaa. Parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein. Vuonna 2023 valtiopäivävaaleihin osallistui viisi vaaliliittoa ja kuusi pienempää poliittista liikettä. Hallituksessa olleen Laki ja oikeus -puolueen johtama oikeistoliitto selviytyi jälleen suurimmaksi ryhmäksi, mutta se menetti yli neljäkymmentä kansanedustajaa ja samalla enemmistönsä valtiopäivillä. Vuonna 2023 valituista kansanedustajista 136 on naisia.


Puolan presidentti Duda valittiin jatkokaudelle äärimmäisen ..

Mieszkon hallituskaudelta peräisin oleva Dagome iudex -dokumentti tarjoaa katsauksen Puolan laajuuteen 1000-luvun lopulla, ja se kuvaa valtiota, joka ulottui Oder-joen ja Venäjän sekä Vähä-Puolan ja Itämeren väliin. Tämä ajanjakso merkitsi Puolan historiallisen kehityksen alkua, johon vaikuttivat merkittävästi puolalaisten käynnistämä strateginen ja kulttuurinen kehitys.

Presidentti Niinistö vierailee Puolassa marraskuun loppupuolella

4. joulukuuta 1917 eduskunnalle antamassa hallitusmuotoesityksessä presidentti olisi valittu suoralla vaalilla. Esitys oli valmisteltu professori K. J. Ståhlbergin johtamassa perustuslakikomiteassa, jonka mietintöön liittämässään vastalauseessa professori oli ehdottanut suoran vaalin sijaan kolmensadan suorittamaa vaalia. Komitealle lausunnon antanut professori oli suositellut, että valitsijamiesten lukumäärä olisi jonkin verran suurempi kuin eduskunnan koko. Vuoden 1917 lakiesityksen käsittely keskeytyi puhjettua eikä sitä koskaan hyväksytty. Kun alettiin puuhata uudelleen vuonna 1919, ajatus suorasta kansanvaalista hylättiin. hallitusmuotoesityksessä presidentin olisi valinnut eduskunta, mutta tämä ajatus kohtasi huomattavaa vastustusta hallituksen sisälläkin eikä edes pääministeri itse ollut kannattanut sitä. Esitystä muutettiin eduskunnan siten, että presidentin valitsisikin 300 valitsijamiestä, mikä vastasi oikeiston toiveita. Toteutunut laki poikkesi Wreden vuoden 1917 ehdotuksesta siten, että kansanedustajilta ei kielletty valitsijamiehinä toimimista, ja lisäksi ensimmäinen presidentinvaali määrättiin eduskunnan suoritettavaksi myönnytyksenä vasemmistolle.

Puhemies ja Puolan presidentti keskustelivat taloudesta ja EU:sta

Laki ja oikeus -puoluetta on syytetty valtion varojen väärinkäytöstä. Valtion yritysten tukemat säätiöt ovat rahoittaneet puoluetta. Hallituskaudellaan Laki ja oikeus -puolue on pyrkinyt rajoittamaan mielipidevapautta ja horjuttamaan oikeuslaitoksen puolueettomuutta. Vuoden 2023 vaaleissa toiseksi suurimmaksi ryhmäksi nousi Eurooppa-neuvoston entisen puheenjohtajan Donald Tuskin johtama kansalaisliitto. Kansalaisliitto neuvotteli yhteisen hallitusohjelman vasemmistoliiton ja keskustalaisen Kolmannen tien kanssa. Laki ja oikeus -puoluetta edustava presidentti Duda antoi omalle puolueelleen ensioikeuden yrittää hallituksen muodostamista. Laki ja oikeus -puolue on suhtautunut vihamielisesti Euroopan unioniin. EU on jäädyttänyt Puolalle tarkoitettuja tukivaroja, koska maan oikeuslaitoksen on katsottu toimineen hyvien oikeuskäytäntöjen vastaisesti. Vuonna 2023 Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti, että Puolan oikeuslaitos on toiminut puolueellisesti ja menettänyt itsenäisyytensä suhteessaan poliittisiin vallankäyttäjiin.

Puolan presidentti riepotteli verbaalisesti EU:ta

Puolan perinteisen tavan mukaan myös Tuskin hallitus on ensi töikseen ryhtynyt ”jakamaan virkasaalista” uudelleen. Szczerbiakin mukaan tämä on ”melko yksinkertaista” esimerkiksi julkishallinnossa, valtionyhtiöissä tai turvallisuuspalvelussa.

Puolan presidentti valtiovierailulle Suomeen

Puola on hyvin kahtiajakautunut kansakunta. Varsovassa osoitettiin mieltä Donald Tuskin hallitusta vastaan 11. tammikuuta.

Puolan presidentti torppasi EU:n moitteet Niinistön vieraana

Kaikkiaan kuusi tasavallan presidenttiä on tullut toimeensa suoraan paikalta: , , , , ja . ovat ennen presidentiksi tuloaan toimineet , , Svinhufvud, Kallio, Kekkonen ja . johtokunnassa ovat tulleista presidenteistä olleet Kallio, Ryti (pääjohtaja), Kekkonen ja Koivisto (pääjohtaja). Politiikan ulkopuolelta ovat tulleet presidentiksi ja . Koivistoa ja Ahtisaarta lukuun ottamatta kaikki presidentit ovat aiemmin toimineet eli edustajana tai jäseninä, lisäksi Ståhlberg oli kansanedustajana vielä yhden kauden presidenttikautensa jälkeenkin (1930–1933). muodostaa poikkeuksen presidentinvaalien historiassa, koska silloisista ehdokkaista kukaan ei ollut ennen vaalia toiminut pääministerinä tai eduskunnan puhemiehenä tai ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.