Tiistain Top Ten: Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajat


Saavutukset
– seurat: Valkeakosken Haka
– 1 A-maaottelu
– SM-sarjassa 252 ottelua, 80 maalia
– Suomen mestaruus 1960, 1962 ja 1965
– Suomen cupin voitto 1959, 1960, 1963 ja 1969
– valmentajana Suomen mestaruus ja Suomen cupin voitto 1977 (Haka)
– Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 1979–1981


Esko Malm (1940-2023) – Seuraikoni
”Harvasanainen ja -askelinen tankki, jolla oli kova potku, hengen luoja.” – Aimo Pulkkinen
Luottopelaaja, päävalmentaja, puheenjohtaja – FC Hakan kunniajäsen numero 1, Esko Malm, on todellinen Haka-legenda. Pelaajana Malm saavutti seitsemän titteliä – kolme Suomen mestaruutta ja neljä Cup-voittoa – ja valmentajanakin kaksi. Malm nousi Hakan edustusjoukkueeseen vuonna 1959 välihyökkääjänä, mutta pelasi myöhemmin yleensä tukimiehenä. Parhaalla kaudellaan 14 maalia tehnyt Malm kuului Hakan vakiokokoonpanoon kauteen 1970 saakka. Hänet muistetaan erityisesti painavista potkuistaan, jotka lähtivät puhtaasti kummallakin jalalla.
Paperitehtaassa joukkuetovereidensa tapaan työskennellyt Malm otti vuonna 1972 vastaan pestin Hakan valmennuksessa. Raskas kausi päättyi putoamiseen, mutta jo seuraavana vuorossa oli sarjanousu. Valmentaja-Malm painotti pallonhallinnan tärkeyttä; tien ollessa tukossa ylöspäin, palloa tuli kierrättää puolustuksen kautta. Suomessa vielä tuolloin epätyypilliset menetelmät tuottivat kaudella 1977 tuplamestaruuden.
Saavutettuaan menestystä SM-sarjassa Malm kutsuttiin pian Palloliiton palvelukseen. ”Eko” tarttui A-maajoukkueen peräsimeen kesken EM-karsintojen vuoden 1980 lopputurnaukseen. Malmin kausi tuotti komeat tasapelit Neuvostoliittoa vastaan, eikä paikka Italian EM-kisoissa jäänyt kuin pisteen päähän. Malm päätyi yllättäen luotsaamaan myös olympiajoukkuetta, kun tšekki Jiří Pešek jätti tehtävänsä. Boikottien takia Moskovan olympialaisiin päässyt Suomi voitti Costa Rican ja pelasi tasan Irakin kanssa, mutta jatkopaikkaan pisteet eivät riittäneet.
Malm on yksi Suomen jalkapallomuseon perustajajäsenistä. Palloliitossa hän vaikutti vielä 2000-luvulla liittovaltuuston jäsenenä ja Tampereen piirin varapuheenjohtajana.

Ensimmäisen kerran Suomi pyrki vuonna , mutta ei saanut karsinnoissa pistettäkään. Arvokisakarsinnoissa Suomen merkittävin yksittäinen saavutus on 2–0 voitto Espanjasta MM-karsintojen kotiottelussa vuonna 1969. Suomi oli 1980-luvulle saakka Euroopan heikoimpia jalkapallomaita – lähinnä , , ja olivat samalla tasolla. Harvoja valopilkkuja olivat epäviralliset 1964 ja 1966. Ennen vuotta 2020 lähimpänä EM- tai MM-lopputurnauspaikka olivat olleet karsittaessa vuoden 1986 , joihin selvitäkseen valmentama Suomi olisi tarvinnut karsinnoista kaksi lisäpistettä, sekä karsittaessa vuoden 1998 , jolloin Suomi oli alaisuudessa kiinni jatkokarsintapaikassa vielä viimeisen karsintaottelun lisäajan alkaessa. aikana karsittaessa vuoden 2008 Suomi olisi tarvinnut tasapeliin päättyneestä viimeisestä ottelustaan vastaan voiton. 1990-luvulta lähtien Suomi ei enää ole ollut Euroopan heikoimpien joukossa, koska Suomen taso on parantunut ulkomailla pelaavien ammattilaisten kasvaneen määrän takia ja Euroopan jalkapalloon on tullut mukaan lukuisia uusia pienmaita.

Suomi oli lähellä jalkapallon MM-kisapaikkaa

Tanskalainen valittiin Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi vuonna 1996. Hän aloitti valmennustehtävät saman vuoden elokuussa. Nielsenin palkkaaminen oli aikanaan iso panostus Palloliitolle niin tavoitteellisesti kuin rahallisestikin. Nielsen oli valmentanut vuoden 1992 , joten uskottiin, että hän voisi tuoda menestystä myös Suomen kaltaiseen pieneen jalkapallomaahan.

Kun jalkapallon EM-kilpailut, joihin Suomi oli selviytynyt ensimmäistä kertaa, siirrettiin koronapandemian takia kesälle 2021, olivat UEFA Nations Leaguen (Kansojen liiga) ottelut vuoden tärkeimmät.

Todisteena Suomen nuorten jalkapallon huimasta kehityksestä on ollut Suomen tyttömaajoukkueen odottamattoman hyvä menestys alle 17- vuotiaiden EM- kisoissa. Suomi voitti EM- kisojen alkusarjassa Hollanin ja Liettuan. Hallitsevaa mestaria Saksaa vastaan joukkue koki tappion. Suomen joukkue ei kuitenkaan lannistunut tästä, ja välierässä Suomi voitti Espanjan. Seuraavassa ottelussa Suomelle tuli vastaan Englanti. Liettuassa pelatussa ottelussa Suomi nousi 1-0 tappioasemasta upeaan 2-1 voittoon. Ensimmäisellä puoliajalla Suomen joukkueella oli vaikeuksia ja Englanti sai tehtyä ottelun avausmaalin, edes Suomen maalilla loistavasti pelannella Koivusella ei ollut mitään tehtävissä. Tauolla asioita käytiin valmentajan kanssa läpi ja tämä näkyi toisessa erässä, jossa Suomen ilme oli täysin erilainen. Suomi teki kaksi maalia ja nousi upeasti otteluun voittoon. Voitto toi Suomelle EM- kisojen kolmannen sijan ja kisapaikan ensi talven Uruguayn MM- kisoihin. Kyseessä on historiallinen saavutus Suomelle, sillä Suomi ei ole koskaan aikaisemmin pelannut alle 17- vuotiaiden MM- kisoissa.

Mikä sitten on tämän yhtäkkiä tulleen menestyksen salaisuus? Kuinka Suomi on onnistunut nousemaan jalkapallon niinsanotuista ”pohjamudista” ja pistämään kampoihin jopa Englannille, jossa koko laji on alunperin kehitetty? Positiivisten muutosten tuulten takana on tietenkin valmennusjohto ja valmennustyylin muutos. Suomen valmennuskulttuuri koki laajoja muutoksia kahdeksan vuotta sitten, kun silloinen Suomen maajoukkueen päävalmentaja Andree Jeglertz toi oppia Ruotsista. Suomessa alettiin ottamaan valmennuksessa mallia Ruotsista, joka on menestynyt jalkapallossa mainiosti jo pidemmän aikaa. Ruotsin tavoin Suomi on alkanut valmentamaan positiivisuuden kautta, joka lisää pelaajien itsevarmuutta ja yhteishenkeä. Myös vastuunjakamista pelaajien kesken on painotettu valmennuksessa paljon enemmän kuin ennen. Pelaajien välisen yhteistyön kehittäminen on myös ollut valmennuksen pääteemoja ja tämä onkin näkynyt Suomen pelin kehittymisenä viime aikoina. 2001- syntyneiden tyttöjen ikäluokka on poikkeuksellisen lahjakas myös taidollisesti. Ikäluokasta löytyy huippuja enemmän kuin koskaan ennen ja maajoukkue saatiin täyteen kovia pelureita. Suomen kaltaiselle pienellä maalle tämä on ollut harvinaista herkkua, pelaajamateriaali on harvemmin ollut niin laaja kuin tänä vuonna. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomi on varsin pieni jalkapallomaa, Suomesta löytyy jalkapalloa harrastavia tyttöjä noin 33 000, kun vertailun vuoksi Hollannissa jalkapalloa pelaa 150 000 tyttöä. On siis kova juttu, että Suomi pystyy voittamaan Hollanin kaltaisen jalkapallon suurmaan.


Jalkapallon MM-karsinnoissa Ukraina-Suomi: Huuhkajat janoaa revanssia

Suomi on pelannut kotiottelunsa vuodesta 1938 alkaen. Stadionin remontin aikana 2016–2019 maajoukkueen päästadionina toimi . Suomi palasi takaisin uudistetulle Olympiastadionille syksyllä 2020. Maajoukkueen päävalmentajana toimi marraskuuhun 2024 asti , ja maajoukkueen kapteenina toimii . Eniten otteluita päävalmentajana on (91 ottelua) ja pelaajana (137). Maajoukkueen paras maalintekijä on (42 maalia).

EM-karsinnat, joukkue, televisiointi, ottelut ja uutiset

Huuhkajien tulevista vastustajista ei ole vielä selvyyttä, koska karsintalohkoja ei ole vielä arvottu Euroopan osalta. Suomi kohtaa tuttuun tapaan kaikki vastustajat niin koti- kuin vieraskentällä. On sanomattakin selvää, että MM-kisapaikan saavuttaminen tulee olemaan kovan työn takana. Joukkueen tulee voittaa lohko saadakseen suoraan paikan lopputurnaukseen tai saavuttaa vähintään toinen sija päästäkseen pudotuspelikarsintoihin. Menestys edellyttää Markku Kanervan ryhmältä venymistä parhaaseen suoritustasoon erityisesti vieraspeleissä.

Huuhkajat arvottiin kovaan MM-karsintalohkoon

Jalkapallosta kirjoittamisen Nordling aloitti vuonna 2006, kun Saksassa oli MM-kisat. Hän kuvaili niiden tunnelmaa ja futiskulttuuria paikan päältä raumalaiselle Länsi-Suomi-lehdelle, ja muutama vuosi myöhemmin hän alkoi kirjoittaa Veikkaajaan, nykyiseen Urheilulehteen. Vuonna 2015 Nordling palkittiin Suomessa vuoden urheilutoimittajana.

Huuhkajat arvottiin samaan MM-karsintalohkoon Puolan kanssa

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen valmennus ja joukkueenjohto 2020:
Päävalmentaja: Markku Kanerva
Valmentajat: Kari Martonen, Mika Nurmela, Antti Niemi (maalivahtivalmentaja), Jari-Pekka Keurulainen (fysioterapeutti/valmentaja)
Videoanalyytikko: Henri Lehto
Scout: Toni Korkeakunnas
Lääkäri: Heikki Kinnunen
Fysioterapeutti: Paavo Leiramo
Osteopaatti: Hannu Kanerva
Huoltaja: Jari Parikka
Tiedottaja: Timo Walden
Joukkueenjohtaja: Joonas Vilkki

Suomen jalkapallon ja futsalin maajoukkueiden sivut

Mikäli suomenkielinen selostus ei jostain syystä sytytä, niin jalkapallon MM-kisat ovat katsottavissa myös englanniksi tai vaikka saksaksi. VPN-SUOMI listasi kaikki parhaat tv-kanavat, joista näet jalkapallon MM-kisat suorana lähetyksenä netissä.

Huuhkajien ottelut ja tulokset | Otteluohjelma ja televisiointi

Suomi selviytyi ensimmäistä kertaa karsinnoista jalkapallon miesten arvokisoihin, kun Suomi sijoittui EM-karsintalohkossaan toiseksi. Kaksi kunkin lohkon parasta pelaa ensi kesänä EM-lopputurnauksessa.
Kymmenestä karsintapelistään Suomi voitti kuusi ja hävisi neljä. Suomen kisapaikka varmistui 15. marraskuuta Helsingissä, kun Suomi voitti viimeistä edellisessä ottelussaan Liechtensteinin 3–0. Kisapaikan kannalta merkityksettömässä karsintojen päätöspelissään Suomi hävisi Kreikalle vieraskentällä numeroin 2–1.
Aiemmin Suomi oli voittanut kotonaan Bosnia ja Hertsegovinan (2–0), Kreikan (1–0) ja Armenian (3–0) sekä vieraissa Armenian (0–2) ja Liechtensteinin (0–1). Puhtaalla pelillä lohkon voittaneelle Italialle Suomi hävisi sekä vieraissa (2–0) että kotona (1–2). Neljäs tappio tuli Bosnia ja Hertsegovinalle vieraskentällä (4–1).
Suomen 16 maalista Teemu Pukki teki kymmenen, joka on suomalaispelaajan kaikkien aikojen ennätys arvokisojen karsintalohkoissa. Fredrik Jensen onnistui kahdesti, Benjamin Källman, Joel Pohjanpalo, Pyry Soiri ja Jasse Tuominen kerran.

Suomen joukkue, lohkot, ottelut ja tulokset

HJK on Suomen paras jalkapallojoukkue kahdeksatta kertaa peräkkäin. Tänä vuonna joukkue teki myös historiaa pääsemällä ensimmäisenä suomalaisena joukkueena Eurooppa-liigaan.