Kataja järjesti 21.9.1969 koripallomaaottelun Suomi-Viro
Suomessa koripallon asema oli alhainen ja medialla oli runsaasti ennakkoluuloja lajia kohtaan. Esimerkiksi Suomen Urheilulehti sanoi lajin oleva tyttökoululaisille sopiva ja tyrmäsi lajin kokonaan. Kaikesta vastustuksesta huolimatta Koripalloliitto kokosi keväällä 1939 kahdentoista joukkueen . Ensimmäisen kauden loppuotteluun selvisivät ja mutta ottelu jäi pelaamatta, kun Kisa-Veikot joutui luovuttamaan. Monet Kisa-Veikkojen pelaajista pelasivat myös jalkapalloa Helsingin sarjoissa, jotka olivat jo ehtineet alkaa.
Kuinka vertailisit Suomea ja Viroa koripallomaina? Mitä opittavaa Suomen koripallolla on Virosta ja Virolla Suomesta?
Suomi on tällä hetkellä koripallossa niskan päällä. Suomessa aloitettiin selvä suunnanmuutos noin 15–20 vuotta sitten, kun liitto alkoi satsata valmentajakoulutukseen sekä nuorten ja aikuisten maajoukkueohjelmiin. Nykyisin Susijengi on jo kiivennyt Euroopan kymmenen parhaan joukkoon ja suomalaisia valmentajia on töissä erilaisissa Euroopan sarjoissa.
Vuoteen 1961 saakka EM-kilpailuihin oli saanut ilmoittautua vapaasti jokainen halukas maa, mikä johti lajin suosion kasvaessa siihen, että turnauksen osallistujamäärä kasvoi aivan liian suureksi. Lopputurnaukseen osallistuvien maiden määrä rajattiinkin lopulta kuuteentoista, kun rajaus oli käytössä ensimmäisen kerran vuoden 1963 EM-kilpailuissa. Vuoden 1965 kisoihin mukaan selviytynyt Suomi pärjäsi alkulohkossaan suhteellisen hyvin, mutta joutui välierissä Ranskan kukistamaksi. Vielä Espanjan rökityksen alaiseksi joutunut Suomi päätyi lopulta kahdennelletoista sijalle.
Sanan koripallo käännös suomi-viro
Koripallo on Viron suosituimpia, ellei suosituin urheilulaji. Mistä arvelet tämän johtuvan ja miten tämä näkyy virolaisessa arjessa?
Koripallolla on Virossa pitkät perinteet neuvostoajalta. Koripallon asema on vakaa, lajin pariin tulee paljon nuoria lahjakkaita urheilijoita, ja vaikka massat eivät ole suuria, niin potentiaalia on silti tulevaisuudessa menestymiseen.
Kisoja edeltävän vuoden aikana lipunmyyntiaaltoja tulee useampia. Yksittäislippuja myydään vasta lähellä kisoja, mikäli niitä on jäljellä. Susijengin vastustajat kotikisoihin selviävät karsintojen päätyttyä, ensi maaliskuussa.
EM-kotikisojen Weekend Passit nyt myynnissä!
EM-kotikisoihin Tampereelle on tullut uusi lippupaketti, Weekend Pass. Se sisältää pääsyliput kaikkiin perjantain ja lauantain (29.-30.8.2025) otteluihin, mukaan lukien kaksi Susijengin ottelua. Aiemmin EM-kotikisojen lipunmyyntiin on julkaistu Venue Pass (15 ottelua) sekä fanien suursuosikki Team Ticket Finland, joka sisältää liput kaikkiin Suomen viiteen EM-otteluun Tampereella.
Kansainvälistyminen ja sen myötä kasvava menestys leimasivat 1960-luvun suomalaista koripalloa. Maajoukkueen apulaisvalmentajana toiminut Robert Petersen toi Suomeen arvokasta lajituntemusta koripallon ykkösmaasta Yhdysvalloista, jonne myös päävalmentaja Kalevi Tuominen teki neljän kuukauden mittaisen opintomatkan. Vuonna 1961 joukkue koki varsinaisen muodonmuutoksen ja sisään ajettiin nuoria lupaavia pelaajia, mikä oli omiaan kohottamaan tunnelmaa Puolassa vuonna 1963 käytyjä EM-kisoja varten. Sekä Jugoslavian isännöimät EM-kisat vuonna 1961 että Puolan kaksi vuotta myöhemmin järjestämät kisat eivät kuitenkaan toimineet odotetun menestyksen areenana, vaan Suomi sijoittui molemmissa neljännelletoista sijalle.
Vuoden 1939 helmikuussa perustettiin kerhohuoneistossa. Vielä tällöin koripalloväki ei halunnut liittyä , vaan se halusi ensin voimistaa toimintaansa, minkä jälkeen liittymistä pohdittaisiin uudestaan. Pari kuukautta ennen Koripalloliiton perustamista oli päättänyt ottaa koripallon omaan ohjelmistoonsa. Pesäpalloliiton omassa ”Kiri”-lehdessä sanottiinkin, että liiton jäsenet olivat innostuneet koripallosta jo vuosina 1936–1938 ja halusivat lajin ohjelmistoonsa. Maassa syntyi siis tilanne, jossa koripalloa pelattiin kahden liiton alaisuudessa. Tämä hiersi Pesäpalloliiton ja Koripalloliiton välejä, ja Koripalloliitto oli jopa vihjaillut tilanteen olevan laiton. Pesäpalloliitto yritti vakiinnuttaa koripallotoimintaansa, mutta vielä kevääseen 1939 mennessä se ei ollut saanut edes sarjoja alkuun – Koripalloliitto oli käynnistänyt sarjat ensi töikseen. Episodi sai paljon julkisuutta myös mediassa. Muun muassa sanoi osapuolien tekevän itsensä naurunalaisiksi ja vähätteli koripalloa urheilulajina. Koripalloliitto ehdotti, että asiaan haettaisiin ratkaisua puolueettomalta taholta. Toukokuussa 1939 koottiinkin raati, jonka puheenjohtajana toimi Valtion urheilulautakunnan puheenjohtaja . Raati päätti lopulta tapauksen Koripalloliiton hyväksi, mutta Pesäpalloliitto ei hyväksynyt päätöstä. lähestyivät, ja ennen kisoja sopu olisi ollut hyvä saada aikaan, jotta olisi tiedetty kisajoukkueen kokoonpano ja matkojen maksujen hoidosta. Lähiviikkoina Suomessa vieraili myös pääsihteeri , joka ei ottanutkaan kantaa asiaan.
IL seurasi: Susijengi voittaa! Lauri Markkaselta jälleen kova ilta
1930-luvulla peli alkoi levitä ympäri Suomea ja siitä tuli lukuisten naisvoimisteluseurojen harjoitusohjelma. koripallo oli ensimmäistä kertaa virallisena lajina mukana. Kisoilla oli myös suuri vaikutus Suomen koripalloon, sillä kisoja seurattiin Suomessa innokkaasti. Kisoja oli myös seuraamassa voimisteluopettaja Veikko Ervola. Hän seurasi koripalloa kisoissa tiiviisti, koska huomasi lajin mahdollisuudet koululiikunnassa. Lisäksi hän pani merkille kisoissa käytetyt viralliset koritelineet. Hänen johdollaan Savonlinnan Lyseon voimistelusaliin pystytettiin Suomen ensimmäiset viralliset koritelineet vuonna 1937. Viralliset säännöt Suomeen saatiin vuonna 1938, jolloin maassa pystyttiin aloittamaan aidon ”basketballin” pelaaminen. Sääntökirjan Suomeen toi Saksasta karhulalainen voimistelunopettaja .
Mikael Jantunen nakutteli piste-ennätyksen – Susijengi kaatoi Viron
Olemme tänäkin vuonna mukana tukemassa Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä yhdessä Koripalloliiton kanssa. Tämä on jo 16. kerta, kun varastoimme ja toimitamme Kummien lahjoituksena saamat joulupaketit pienille potilaille lastensairaaloihin ympäri Suomen. 💙
Koripallon MM-karsinta LIVE: Suomi
Olet saanut paljon kehuja viron kielen taidostasi. Kerro viron opiskelustasi ja siitä, mitä kielen osaaminen on sinulle antanut?
Kielen oppimiseen avautui mahdollisuus korona-aikana. Monet projektit, joita olimme suunnitelleet tekevämme piti siirtää tulevaisuuteen ja minulle avautui hieman lisää vapaa-aikaa. Päätin sijoittaa sen fiksusti ja opiskella kieltä. Löysin kielikurssin maahan muuttaneille ja pääsin niin sanotusti takaoven kautta sisään. Opiskelu oli suhtellisen intensiivistä – kolme 2,5 tunnin ryhmäkokoontumista viikottain ja kotitehtävät päälle. Opiskelin aktiivisesti syksyn sekä kevään ja suoritin B2-tason kielikokeen, jolla olen pärjännyt hyvin arkielämässä. (Toimittajan huomio: virolaisten medialähteiden mukaan Toijala puhuu kieltä sujuvasti, käyttää sitä työkielenään ja pystyy toimimaan asiantuntijana studiokeskusteluissa, mikä vaatii jo vankkaa osaamista).
Nälkäinen Susijengi jatkaa saalistustaan MM-karsinnoissa
Kisakaupungin valinnalla on historiallinen pohja, sillä Suomen isännöidessä ensimmäisiä koripallon EM-kisojaan syksyllä 1967, oli Tampere Helsingin ohessa toinen isäntäkaupungeista.
Susijengi kemianopintoihin Tallinnaan − Pöllä ja Jantunen debytoivat
Sitä ennen hän on toiminut apuvalmentajana Suomen koripallomaajoukkueessa, pelannut Kouvolan Kouvoissa ja ammattilaisena belgialaisessa Echo Houthalenissa.
Susijengi selviytyi MM-kisoihin
Suomen maajoukkueen ensimmäisten EM-kisojen aikaan lajin maine ei ollut maassa kummoinen, ja tilannetta hankaloitti entisestään kahden urheilujärjestön kiista suomalaisesta koripallosta vastaamisesta: sekä aivan vastikään perustettu Suomen Koripalloliitto että jo jonkin aikaa kiinnostusta lajiin ilmaissut Suomen Pesäpalloliitto toivoivat lajia omaan alaisuuteensa. Kiistaan ei löytynyt sopua ennen EM-kisojen alkua, ja Euroopan herruudesta nähtiinkin mittelemässä Pesäpalloliiton joukkue, joka ei varsinaisesti edistänyt Suomen mainetta yhtenä Euroopan koripallomaista. Jokainen kahdeksasta ottelusta päättyi selvään häviöön, joista räikeimpänä muistetaan Liettualle kärsitty, lukemin 112–9 päättynyt tappio. Masentava kisakokemus lienee vaikuttanut Pesäpalloliiton vetäytymiseen koripallon parista pian kisojen jälkeen. Vetovastuu suomalaisesta koripallosta siirtyi Koripalloliitolle.
Susijengi – Basketball Team Finland
Juniorimenestystä oli odotettavissa!
Markku Hoikkala maajoukkueeseen
Koripalloliitto valitsi Markku Hoikkalan nuorisomaajoukkueeseen Tallinnan kansainväliseen turnaukseen.
Suomi- Viro -maaottelu
Kataja järjesti 21.9.1969 koripallomaaottelun Suomi-Viro.