Vaalivalvojaiset (suora lähetys)


Mörttinen arvelee äänestysprosentin kesäkuun vaaleissa nousevan kohti yleiseurooppalaista tasoa eli yli 50 prosentin.


MTV3 on paikalla puolueiden vaalivalvojaisissa ja pyrkii näyttämään, miltä vaali ”tuntuu”. Lähetys siirretään heti sinne, missä on ”kiinnostavimmat tapahtumat”.

Yle Uutiset erikoislähetys: Yhdysvaltain presidentinvaalit, keskiviikko 6.11. klo 19.30, TV1

EK:n suuri vaalitentti – suora lähetys klo 15.00

MTV3:n tulosilta ei päässyt edes vaalikuukauden 20 katsotuimman ohjelman joukkoon huhtikuussa 2019, vaikka vaalitentit keräävät kyllä suuriakin yleisöjä.

Tallenteen IL-TV:n suorasta lähetyksestä Iltalehden suuresta vaalitentistä näet alta. Suora lähetys oli maanantaina 22. tammikuuta kello 17–19.

Multimediakeskuksen sivuilla julkaistaan toimitusten käyttöön kuvia ja videoita. Sivuilla on jo materiaalia esim. Eurooppa-päivän vietosta ja tunnettujen rakennusten valaisusta EU-värein. Toukokuussa julkaistaan sarja infovideoita, joissa käsitellään päättyvän vaalikauden kulkua, parlamentin toimivaltaa yleisesti kuvaavia videoita ja kuvituskuvaa. Osioon lisätään myös materiaalia 27 jäsenmaasta, kun äänestyspaikat aukeavat. Myös parlamentin audiovisuaaliset palvelut ovat toimittajien käytössä.

Ylellä iltaa vetää Matti Rönkä, MTV3:lla Maija Lehmusvirta. Se on selvästi vaaliohjelmien vaativin työtehtävä journalistille, sanoo MTV3:n lähetyksen tuottaja Antti Mälkönen.


Eduskuntavaalit huipentuu tulosiltaan Ylellä ja Maikkarilla

Yle on kehittänyt grafiikkansa omin voimin. Yhtiö on siinä ”maailman kärjessä”, vastaava vaalituottaja Petri Kejonen sanoo.

Yle: Presidentinvaalit 2018 koko lähetys (part 1)

Iltalehden politiikan toimittaja Marko-Oskari Lehtonen ja kuvaaja Atte Kajova seuraavat paikan päällä kokoomuksen vaalivalvojaisia Helsingin Bottalla ja haastattelee puoluejohtoa ja ehdokkaita illan mittaan. Suora lähetys Bottalta alkaa kello 19 ja kestää vaalien ratkeamiseen saakka.

Eduskuntavaalien tuloksen laskenta

Vaalien alustava tulos selviää jo vaalipäivän iltana. Vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20 vaalitietojärjestelmään siirretty ennakkoäänestyksen tulos annetaan julkisuuteen. Sen jälkeen vaalitietojärjestelmään siirretään vaalilautakuntien alustavat laskelmat sitä mukaan kuin ne vaalipäivän iltana valmistuvat. Yleensä alustava tulos on kokonaisuudessaan selvillä viimeistään kello 23. Suurimmissa vaalipiireissä, erityisesti Uudenmaan vaalipiirissä, alustavan tuloksen saaminen saattaa kuitenkin kestää myöhempäänkin.

Seuraava presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 27.1.2030

Yle n vaalilähetystä televisiossa seurasi suorana parhaimmillaan noin puolitoista miljoonaa katsojaa. Ylen tulosilta tavoitti yhteensä 2,1 miljoonaa katsojaa. Ylen viestinnän mukaan presidentinvaalien tulosilta keräsi Ylen kanaville suuremman yleisön kuin kuusi vuotta sitten.

Eduskuntaan valittiin sunnuntaina jopa 61 uutta kansanedustajaa

Ylen tulosillan toinen huipennus on omaa tuotantoa. Ennuste vaalien lopputuloksesta julkistetaan noin kello kymmenen aikaan. Siihen mennessä mallille on saatu tarpeeksi vaalipäivän tietoa pohjaksi. Ennusteen kaavaa ei paljasteta, ei edes veronmaksajalle.

Suora lähetys: Huomenta Suomen erikoislähetys USA:n vaaleista

SVT:n Suomen eduskuntavaalien 2015 studiossa, jossa lähetys hoidettiin kahden naisen voimin.
Toimittajana Elna Nykänen.
Kuva: Anu Tolonen

Yhdysvaltojen presidentinvaalien vaalipäivä on 5

SVT:n Suomen eduskuntavaalien 2015 studiossa, jossa lähetys hoidettiin kahden naisen voimin.
Toimittajana Elna Nykänen.
Kuva: Anu Tolonen

Tulokset alkavat selvitä keskiviikkoaamuna Suomen aikaa

Kello 21 MT:n verkkosivuilla alkaa suora lähetys, jossa päätoimittaja Jouni Kemppainen ja ministeri Seppo Kääriäinen keskustelevat vaalituloksesta ja sen vaikutuksesta. Verkkolähetyksestä vastaa kuvatoimittaja Jarkko Sirkiä.

Presidentinvaali sunnuntaina 28.1.2024


Kevään vaalit työllistivät jälleen turkulaisen työyhteisöni Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijoita. Keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja erikoistutkijat Erkka Railo ja Ville Pitkänen hoitivat huomattavan siivun Suomen eduskuntavaalien kommentoinnista mediassa.
Omasta ajastani osan vei myös Ison-Britannian toukokuisten parlamenttivaalien seuraaminen ja kommentointi.
Kymmenien eri tiedotusvälineille annettujen haastatteluiden lisäksi tutkijamme olivat vaali-iltana studiokommentaattoreina. Lisäksi selitimme vaaliasetelmia lukuisille ulkomaisille tiedotusvälineille, joissa riitti kirjoa. Meitä haastattelivat esimerkiksi Reuters, Xinhua, Tass ja DPA -uutistoimistot, Die Welt, Le Monde, Newsweek Polska, Trouw ja Brigitte lehdet, Viron ja Ruotsin televisiot, BBC ja radioasema Monocle Lontoossa ja Sisuradio Tukholmassa.
Eniten ulkomaisia toimittajia kiinnosti perussuomalaisten tilanne ja Suomen EU-politiikka siinä tapauksessa, että puolue nousee hallitukseen. Myös Suomen monipuoluejärjestelmä ja vaalitapa vaativat selittämistä.
Vastaavat vaalituloksen ja sen seurausten pohdinnat kiinnostivat suomalaistoimittajia Britannian vaalien osalta.
Miksi juuri Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat olivat näissäkin vaaleissa niin paljon esillä?
Yksi selitys löytyy jo edellisen johtajamme Ville Pernaan kaudella muodostuneesta työkulttuurista. Hän vastasi tunnollisesti toimittajien kysymyksiin, ja nousi vuosien saatossa runsaasti käytetyksi asiantuntijaksi.
Pernaalle suuren yleisön palvelu oli osa tutkijan työtä, eikä työstä ainakaan kategorisesti sovi kieltäytyä.
Pian Ville Pernaa myös ohjasi meille muille sellaisia haastatteluita, joita ei ehtinyt itse hoitaa ja joiden katsoi sopivan jollekulle meistä. Itselleni tämä oli tärkeä signaali: esimies uskoi, että minusta on politiikkaa kommentoimaan.
Julkiseen asiantuntijatehtävään kasvamisessa työyhteisön tuki on ollut tärkeää meille kaikille. Turun yliopistossa myös ymmärretään tutkijoiden julkisten esiintymisten arvo ja niihin kannustetaan.
Me keskuksessa olemme ottaneet yliopiston kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja yliopistomaailman ulkopuolisen yhteiskunnan palvelemisen, tosissamme. Kyse on uudenlaisesta akateemisen läsnäolon ja keskustelun tavasta, jonka kysyntä on kasvanut valtavasti viimeisen vuosikymmenen aikana.
Julkiset esiintymiset ja itsensä laittaminen alttiiksi suuren yleisön kritiikille ei ole aina niin helppoa, kuin miltä näyttää. Fiksu ja rento työyhteisö, jonka kanssa voi sparrata esiintymisiä ja myös nauraa jälkikäteen mahdollisia kömmähdyksiä, on julkisuudessa esiintyvälle tutkijalle korvaamaton voimavara.
Yleisöä kiinnostavien tutkimusaiheidemme lisäksi juuri yhteisömme henki selittää sitä, miksi Eduskuntatutkimuksen keskuksesta on tullut Suomen johtava politiikan kommentaattoreiden hautomo.