Käytännössä raaputusarpoja ei voi enää ostaa lahjaksi
18 §. Tuottojen ottaminen valtion talousarvioon. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin totopelituottojen kokonaismäärän jakamisesta osuuteen, jonka Fintoto Oy käyttää maa- ja metsätalousministeriön valvonnassa hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen, ja osuuteen, jonka maa- ja metsätalousministeriö jakaa avustuksina. Osuuksiin jakamisesta määrätään nykyään valtioneuvoston yleisistunnon totopeliyhtiölle antamassa rahapeliluvassa. Kaikki totopelituotot käytettäisiin 17 §:n mukaan edelleenkin hevosurheilun ja hevoskasvatuksen edistämiseen. Totopelituottojen käyttäminen hevosurheilun ja hevoskasvatuksen edistämiseen tarkoittaisi toisaalta Fintoto Oy:n toimesta tapahtuvaa osan tuotoista ohjaamista raviradoille ja toisaalta maa- ja metsätalousministeriön osasta tuotoista myöntämiä avustuksia. Fintoto Oy:n osuuteen sisältyvillä totopelituotoilla tarkoitetaan pelaajan osuudella, arpajaisverolla, maa- ja metsätalousministeriön osuudella sekä pelitoiminnan järjestämiskuluilla vähennettyä rahapeliyhteisön osuutta totopelien kokonaisvaihdosta. Maa- ja metsätalousministeriö valvoisi myös tuottojen ohjaamista raviradoille. Tämä tapahtuisi käytännössä varmistamalla rahapeliyhteisön omien sisäisen valvonnan järjestelmien toimivuus ja rahapeliyhteisön ministeriölle säännönmukaisesti antamien selvitysten välityksellä.
Nettipelaaminen on mahdollistanut nopeatahtisen, lähiympäristön sosiaalisen kontrollin ulkopuolella olevan pelaamisen, johon liittyy erityisiä pelihaittariskejä. Rahapeliyhteisön olisi asetettava sähköisesti välitettävien rahapelien pelaamiselle tarvittaessa pelilaji-, pelityyppi-, peli- ja pelaajakohtaisia määrällisiä ja ajallisia rajoituksia. Hallintovaliokunta painottaa arpajaislain uudistamisen ensimmäisen vaiheen uudistuksista antamassaan mietinnössä luvallista rahapelitoimintaa harjoittavien rahapeliyhteisöjen omaa toimintaa haittojen torjumisessa (). Sisäasiainministeriön asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä tällaisten rajoitusten asettamisesta. Myös pelaajalla itsellään tulisi olla mahdollisuus asettaa rajoituksia omalle pelaamiselleen.
3 §. Arpajaisten toimeenpanomuotojen määritelmät. Kuten yleisperusteluissa on todettu, virtuaaliympäristössä toimeenpantavat rahapelit on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan rinnastamaan ominaisuuksiltaan samankaltaisiin reaaliympäristössä toimeenpantaviin rahapeleihin. Sääntely olisi siis jatkossakin välineneutraalia eli kullakin rahapeliyhteisöllä olisi oikeus välittää toimialueeseensa kuuluvia reaaliympäristössä toimeenpantavia rahapelejä myös sähköisesti ja toimeenpanna myös toimialueeseensa kuuluvia virtuaaliympäristössä toimeenpantavia rahapelejä. Tällainen mahdollisuus on tarpeen myös olemassa olevan rahapelikysynnän valvottuihin luvallisiin peleihin kanavoimiseksi.
Raaputusarpoihin tulee iso muutos
Rahapelien sallitut toimeenpanomuodot lueteltaisiin edelleenkin tyhjentävästi arpajaislain 3 §:ssä. Sääntely olisi jatkossakin välineneutraalia eli kullakin rahapeliyhteisöllä olisi oikeus välittää toimialueeseensa kuuluvia reaaliympäristössä toimeenpantavia rahapelejä myös sähköisesti ja toimeenpanna myös toimialueeseensa kuuluvia virtuaaliympäristössä toimeenpantavia rahapelejä. Tällainen mahdollisuus on tarpeen myös olemassa olevan rahapelikysynnän valvottuihin luvallisiin peleihin kanavoimiseksi.
Virheellinen menettely sinänsä luvallisessakin rahapelitoiminnassa voi johtaa hallinnollisiin ja rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Poliisihallitus voisi kieltää rahapelin toimeenpanon, jos toimeenpanossa rikottaisiin arpajaislakia tai arpajaislain nojalla annettua asetusta, sekä rahapelin arpajaislain rahapelien markkinointia koskevan säännöksen vastaisen markkinoinnin. Poliisihallitus voisi asettaa kieltojen tehosteeksi uhkasakon. Virheellinen menettely rahapelitoiminnassa rangaistaisiin rahapelirikoksena, arpajaisrikoksena ja arpajaisrikkomuksena. Rahapelirikos kattaisi rahapeliarpojen myymisen tai välittämisen taikka rahapelin markkinoimisen ulkomaille, jollei se ole sallittua sen valtion tai alueen lainsäädännön mukaan, johon arpoja myydään tai välitetään taikka rahapeliä markkinoidaan. Arpajaisrikos kattaisi rahapelin toimeenpanemisen olennaisesti tai toistuvasti vastoin arpajaislain 13 c tai 14 §:n nojalla annettua asetusta, arpajaislain rahapelien markkinointia koskevan säännöksen rikkomisen ja rahapelin tuottojen käyttämisen olennaisesti vastoin laissa annettua määräystä. Arpajaisrikkomus kattaa rahapelin velaksi toimeenpanoa koskevan kiellon rikkomisen, pelikasinoon sisäänpääsyn kieltämistä koskevan velvollisuuden noudattamatta jättämisen, rahapelien ikärajan rikkomisen, raha-automaattien tai kasinopelien sijoittamista koskevien säännösten rikkomisen ja rahaliikenteen valvontalaitetta koskevien säännösten rikkomisen. Rahapelirikokseen ja arpajaisrikokseen sovelletaan oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevia säännöksiä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on arvioinut nykyistä järjestelmää yksinoikeuteen perustuvana sääntely- ja lupajärjestelmänä. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että arpajaisten toimeenpano on elinkeinovapauden näkökulmasta sellaista erityislaatuista taloudellista toimintaa, jonka luvanvaraistamista on pidettävä hyväksyttävänä arpajaisiin osallistuvien oikeusturvan takaamiseksi, arpajaisista aiheutuvien sosiaalisten haittojen vähentämiseksi sekä rikosten ja väärinkäytösten estämiseksi. Uhkapeliluonteisiin rahapeleihin liittyy muuhun arpajaistoimintaan verrattuna siinä määrin suurempia sosiaalisten haittojen, väärinkäytösten ja oikeusturvan riskejä, että yksinoikeuteen perustuvaa sääntely- ja lupajärjestelmää voidaan pitää perustuslain kannalta hyväksyttävänä. Yksinoikeudesta johtuva pitkälle menevä elinkeinovapauden rajoitus ei tässä tapauksessa loukkaa rajoituksen suhteellisuudelle asetettavia vaatimuksia. Valiokunnan arvioon vaikutti, ettei rahapelitoiminta aikaisemminkaan ollut niin sanottu vapaa elinkeino eikä arpajaislailla tämän vuoksi ollut yksityisten henkilöiden oikeusasemaan ulottuvia uudenlaisia vaikutuksia (PeVL 23/2000 vp).
Julkisen vallan ohjaus ehdotetaan koostuvaksi rahapeliyhteisöille laissa säädetystä rahapelihaittojen ehkäisytehtävästä ja sen toteutumisen valvonnasta rahapeliyhteisöjen toimielimiin asetettujen valtion edustajien toimesta, rahapelituottojen käyttämisestä yleishyödyllisen kansalaistoiminnan tarkoituksiin valtion valvonnassa, rahapelitoiminnalle lailla, valtioneuvoston asetuksella ja sisäasiainministeriön asetuksella asetetuista rajoituksista ja valvontaviranomaistoiminnasta sekä näiden ohjauselementtien yhteensovittamisesta tätä tehtävää varten perustettavaksi ehdotetussa neuvottelukunnassa. Rahapeliyhteisöjen rahapelihaittojen ehkäisytehtävää toteutettaisiin esimerkiksi yhteiskuntavastuullisella tuottotavoitteiden asettamisella ja rahapelistrategian määrittämisellä arpajaislain 53 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimintasuunnitelman yhteiskuntavastuuta käsittelevässä osassa. Rahapelituottojen käyttämiseen yleishyödyllisen kansalaistoiminnan rahoittamiseen liittyy myös osingonjakokielto. Rahapelitoiminnalle lailla asetettuja rajoituksia ovat ikäraja, markkinoinnin rajoitukset ja velaksi pelaamisen kielto. Valtioneuvoston asetuksella asetettaisiin erityisesti rahapelien jakelua koskevia rajoituksia ja sisäasiainministeriön asetuksella rahapelien ominaisuuksia koskevia rajoituksia.
Veikkauksen raaputusarvat siirtyvät tunnistautumisen piiriin 1
Hyväksymispöytäkirjassa tulee todeta arpaerän: 1) arvontamenetelmä; 2) arpojen hinnat; 3) arpojen lukumäärät; 4) voittojen arvot ja niiden lukumäärät; sekä 5) muut kuin 1–4 kohdassa tarkoitetut viranomaisvalvonnalle tarpeelliset tiedot.
Veikkauksen arpoja ei voi ensi vuonna ostaa lahjaksi kuin ennen
Jos arvonta suoritetaan arpojen myyntiajan päätyttyä, arvontapöytäkirjassa tulee lisäksi mainita voittoarpojen yksilöintitiedot. Sähköisesti toimeenpantavien rahapika-arpajaisten toimeenpanosta tulee laatia pöytäkirja (hyväksymispöytäkirja), jolla Poliisihallitus hyväksyy arpatuotteen arpaerän.
Suositun joululahjaperinteen katkeaminen harmittaa suomalaisia
Raha-arpajaisten arpaan tai sen myynnin yhteydessä maksutta annettavaan ilmoitukseen tulee merkitä: 1) raha-arpajaisten toimeenpanija; 2) arpojen myyntiaika; 3) arvan hinta; 4) arpojen lukumäärä; 5) voittojen määrä ja arvo; 6) juokseva numero tai muu tunnistetieto; sekä 7) mistä ja milloin voitot saa periä. Jos arvonta on suoritettu ennen arpojen myynnin aloittamista, arvassa tulee olla merkintä voitosta. Mitä 1 momentin 7 kohdassa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta toimeenpantaessa rahapika-arpajaisia sähköisesti. Raha-arpajaisissa arvonta tulee suorittaa luotettavalla tavalla.
Suosittu joululahjaperinne katkesi monilta, kun arpajaislaki muuttui
Muut perimättä jääneet voitot ja voittojen osuudet yhtiön on siirrettävä maksamattomiin pelitoiminnan varoihin. Perimättä jääneet voitot sisältävät osittain myytyjen porukkapelien myymättömien osuuksien laskennallisen osuuden voitoista. Monikansalliseen voittorahastoon ja maksamattomiin pelitoiminnan varoihin kertyneet varat käytetään yhtiön rahapeleissä yhtiön määräämällä tavalla. Mitä 5 ja 6 §:ssä säädetään, ei koske monikansallista osittain yhteisten voittoluokkien veikkauspeliä yhteisten voittoluokkien osalta. Monikansallisessa osittain yhteisten voittoluokkien veikkauspelissä yhteisten voittoluokkien voittosummat pyöristetään alaspäin lähimpään 10 senttiin ja näin maksamatta jääneet varat siirretään pelin monikansalliseen voittorahastoon. Jollei voittoja ole peritty arpajaislain 47 §:n 2 momentissa säädetyn ajan kuluessa, yhtiön on siirrettävä yksittäiset vähintään kolmen miljoonan euron suuruiset perimättä jääneet voitot pelin monikansalliseen voittorahastoon ja muut perimättä jääneet voitot maksamattomiin pelitoiminnan varoihin. Perimättä jääneet voitot sisältävät osittain myytyjen porukkapelien myymättömien osuuksien laskennallisen osuuden voitoista. Monikansalliseen voittorahastoon ja maksamattomiin pelitoiminnan varoihin kertyneet varat käytetään yhtiön rahapeleissä yhtiön määräämällä tavalla. Pelipisteissä saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enintään 18 600 raha-automaattia. Erityisissä pelisaleissa saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enintään 3 900 raha-automaattia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa ravitsemisliikkeissä sijaitsevissa pelipisteissä sekä erityisissä pelisaleissa saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enintään 500 kasinopeliä ja niihin rinnastettavia pelejä, joita pelaamalla voi voittaa rahaa. Pelikasinoissa saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enintään 800 raha-automaattia sekä yhteensä enintään 120 kasinopeliä ja niihin rinnastettavaa peliä, joita pelaamalla voi voittaa rahaa. Erityisiä pelisaleja saa olla enintään 120 kappaletta. Yhtiö saa harjoittaa pelikasinotoimintaa yhdessä pelikasinossa Helsingin kaupungin alueella sekä yhdessä pelikasinossa Tampereen kaupungin alueella. Pelikasino saa olla avoinna yleisölle kaikkina viikonpäivinä kello 12:sta kello 04:ään.
Viekö arpajaislain muutos raaputusarvat joulupaketeista
Vaikka nykyinen rahapelijärjestelmä on toimilupajärjestelmän muotoinen, se on tosiasiassa alunperinkin tarkoitettu vakiintuneiden yksinoikeuksien järjestelmäksi. Rahapelit on toimeenpantu käytännössä samojen yksinoikeustoimijoiden toimesta yli 70 vuotta. Tätä ennen oli ollut voimassa rahapelien totaalikielto. Nykyistä arpajaislakia säädettäessä toimilupajärjestelmään päädyttiin lähinnä valvonnallisista ja luvan ohjausvaikutuksiin liittyvistä syistä. Tällainen näennäinen toimilupajärjestelmä on kuitenkin läpinäkyvyyden ja oikeusvarmuuden näkökulmasta ongelmallinen.
– Arpavoitto ratkeaa vasta, kun arpa raaputetaan
Arpajaisten toimeenpanijan on ilmoitettava ja maksettava arpajaisvero määräaikaan mennessä kaikista arvotuista ja perittävänä olevista voitoista, vaikka niitä ei tähän ajankohtaan mennessä olisi vielä lunastettu. Jos voittojen perimiselle asetettu määräaika ei ole vielä veronmaksuajankohtana umpeutunut ja voitto jää lunastamatta, arpajaisten toimeenpanijalla on mahdollisuus saada lunastamattomien voittojen osalta suorittamansa vero takaisin korjaamalla kyseisen verokauden oma-aloitteisten verojen veroilmoitusta.