#lotto #lottotyttö #veikkaus #ampparitcom
Lisää loton historiasta ja lottotytöstä
voi lukea uudesta kirjasta
, Outi Niemelä 2013.
Kirjassa hyviä vanhoja kuvia Veikkauksen arkistosta !
Hilkka Kotamäki Markku Veijalaisen haastattelussa v.
Iskelmälaulaja Hilkka Kotamäki oli Suomen ensimmäinen lottotyttö, hän toimi tehtävässä viiden vuoden ajan. Hilkka löydettiin pestiinsä työpaikaltaan ravintolasta, jossa hän oli tarjoilijana. Veikkauksen silloinen tiedotuspäällikkö kehotti häntä hakemaan paikkaa.
Hilkalla oli laulajan töiden myötä seksikäs imago, johon kuuluivat olennaisena osana näyttävät esiintymisvaatteet. Sama linja jatkui lottotyttönä.
Lottotyttö Hilkka Kotamäki: ”Minä opetin Suomen kansan lottoamaan”
Keskeisintä Lotto-tytön kampanjatyössä oli kansalaisten opettaminen lottoamaan ”kädestä pitäen” neuvontapöydän ääressä. Samalla muistutettiin myös vakioveikkauksen olemassaolosta, sillä erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella veikkaamisen pelättiin jäävän liiaksi loton varjoon.
Alun perin eräänlaista yliluonnollista henkiolentoa esittäväksi mainoshahmoksi suunniteltu Lotto-tyttö – tai paremminkin Lotto-tyttöä esittänyt mannekiini Hilkka Kotamäki – ilmestyi helmikuussa 1971 ilmielävänä Stockmannin tavarataloon esittelemään lottopeliä. Veikkauksen tiedotuspäällikkö oli löytänyt Kotamäen Helsingin Ratakadulla sijainneesta ”samettisesta diskosta” ja puhui hänen puolestaan Veikkaustoimiston muille herroille. Hilkka Kotamäellä olikin seksikkäisiin esiintymisasuihin sonnustautuneen laulajattaren tehtävien ohella kokemusta myös vähäpukeisen valokuvamallin töistä, joten hän sopi Lotto-tytöksi erinomaisesti.
Lotto-tyttö kaupitteli myös valmiiksi täytettyjä lotto- ja veikkauskuponkeja niille, joiden rohkeus ei täysin riittänyt itsenäisten valintojen tekemiseen. Lotto-tyttö toki tapasi kampanjoiden yhteydessä yleensä myös kaupunkien ja kuntien johtoa sekä paikallisten tiedotusvälineiden edustajia.
Lotto-tytön hahmo oli pitkälti Veikkauksen johdon varttuneen miesporukan valinta. He etsivät tarkoituksella Lotto-tytöksi sopivaa henkilöä Helsingin diskojen ja yökerhojen esiintyjien joukosta. Näissä piireissä vähissä vaatteissa tai jopa alastomana esiintyminen oli 1960–1970-lukujen taitteessa jokaöistä puuhaa.
Hilkka Kotamäki oli suomen ensimmäinen lottotyttö
Suomen ensimmäinen lottoarvonta oli tammikuussa 1971. Yhtiö oli halunnut markkinoida uutta peliä lottotyttöjen avulla. Asiasta ensimmäisenä kertoneen mukaan Veikkauksen tiedotuspäällikkö löysi Kotamäen, kun tämä työskenteli tarjoilijana.
Ensimmäinen lottotyttö Hilkka Kotamäki 75 vuotta
Hän työskenteli tavaratalon kemikalio-osaston myyjänä, ja kun liikkeeseen tuli Veikkauksen myyntipiste, hän päätti kokeilla onneaan.
Veikkaus markkinoi peliä ahkerasti, ja keskeisenä välineenä oli Lottotyttö, joka kiersi ympäri maata ja opetti jopa kädestä pitäen miten lottokuponki täytetään.
Ensimmäinen Lotto-tyttö täyttää tänään 75 vuotta
Loton myynnin edistämisen kannalta tarkasteltuna hahmo ylitti kaikki liikevaihdon ja pelaajakunnan kasvattamiseen liittyvät tavoitteet varsin nopeasti. Vuonna 1973 Lotto-tyttö sai kuitenkin asenteiden kiristyessä pitkät housut jalkaansa. Hilkka Kotamäki sen sijaan esiintyi ilman mitään housuja seuraavan vuoden Hymyssä ja tämä lienee ollut liikaa Veikkaukselle ja Kotamäki siirrettiin hallinnollisiin tehtäviin, joista kuitenkin kieltäytyi.
Muistatko ensimmäisen lottotytön
Lotto -tyttö täytti hetki takaperin 40 vuotta ja on herätelty ajatusta veikkauksen pääkonttorin yhteyteen pystytettävästä Lotto-työstä. Kun oululainen, yliopistomme maantieteen laitoksen lahjana etelän metropolille, kaupunginjohtaja Kari Nenonen jätti juuri virkansa ja uusi voisi nyt profiloida kuntaansa muutenkin kuin mediapoliksen johtajana, lentokentän logistisena keskuksena.
IS: Ensimmäinen lottotyttö Hilkka Kotamäki on kuollut
Samaisena vuonna Jyväskylässä järjestettiin nukkekilpailu, jossa eläkeläisrouva oli tehnyt pienelle vaaleatukkaiselle nukelle lottotytön vaatteet. Veikkaus innostui ideasta: tässäpä mainio palkinto tavaratalokilpailuihin!
Ensimmäinen Lottotyttö oli aikansa superjulkkis
Loton pääpotin voittaminen on lähes mahdotonta. Silti miljoonat suomalaiset ruksaavat rivinsä lottoarvontaan joka viikko. Mikä vetää kupongin ääreen viikosta toiseen? Mitä tekee onnettaren suosima lottomiljonääri rahoillaan ja kuinka tähän suhtautuu naapuri? Miten Veikkaus lanseerasi uutta lottoa? Millainen on lottopelin historia Suomessa ja maailmalla? Tämä teos tarjoaa vastauksen näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin. Lotto alkoi vuonna 1971 viihdyttää vaurastunutta ja kaupungistunutta kansaa. Kampanjakiertueilla kiertänyt lottotyttö Hilkka Kotamäki houkutteli ihmiset kädestä pitäen kupongin ääreen. Kotamäen superblondiperuukki, minimekko mikroshortseineen ja uumalla keikkunut nahkainen lottovyö olivat jotain ennennäkemätöntä kauppaloissa ja kirkonkylissä. Lotosta tuli suomalaisten lempipeli. Lauantain, saunan ja loton pyhä liitto on säilynyt rituaalina suomalaisissa kodeissa tähän päivään saakka. Eikä loton suosiolle ole loppua näkyvissä!
Voit tarkistaa lottonumerot ja tulokset
Ensimmäinen oikea rivi oli 1, 9, 18, 19, 36 ja 37 sekä lisänumerot 5, 25 ja 27.
Täysosumia löytyi yksi kappale, ja voittaja kuittasi itselleen 343 825 markkaa. Nykyrahassa – inflaatio huomioon ottaen – summa vastaa lähes puolta miljoonaa euroa. Ensimmäisen päävoiton sai eräs myyjätär Ylivieskasta.
Hän työskenteli tavaratalon kemikalio-osaston myyjänä, ja kun liikkeeseen tuli Veikkauksen myyntipiste, hän päätti kokeilla onneaan.
Veikkaus markkinoi peliä ahkerasti, ja keskeisenä välineenä oli Lottotyttö, joka kiersi ympäri maata ja opetti jopa kädestä pitäen miten lottokuponki täytetään.
Lottotytöksi valittu Hilkka Kotamäki oli erittäin suosittu, ja hänen työasunsa oli varsin rohkea: minihame, mustat sukkahousut, pitkävartiset saappaat ja blondi peruukki.
Hilkka Kotamäki oli aikanaan varsin rohkea lottotyttö
Loton pääpotin voittaminen on lähes mahdotonta. Silti miljoonat ihmiset palauttavat uskollisesti oman rivinsä lottoarvontaan joka viikko. Poimivat onnennumeroita unista, lasten ja puolison syntymäpäivistä, ja joku on käynyt ennustajallakin. Onnettaren kanssa ollaan tosissaan, sillä eihän sitä tiedä, jos vaikka tällä viikolla rapsahtaa? Mikä vetää suomalaiset kupongin ääreen viikosta toiseen? Entä mitä tekee onnettaren suosima lottomiljonääri rahoillaan ja kuinka tähän suhtautuu naapuri? Millä tavalla suomalaiset ovat historian saatossa pelanneet ja miten eri tavoin pelionnea on yritetty vangita? Millaisin odotuksin Veikkaus lanseerasi uutta lottoa? Vakioveikkauksen kampanjointiin käytettiin Irwiniä, loton markkinointiin pyydettiin Armi ja Danny, miksi? Kirja tarjoaa vastauksen näihin ja lukuisiin muihin lottokansaa askarruttaviin kysymyksiin. Kirjan kuvallisen loiston takeena on Veikkauksen massiivinen kuva-arkisto. Lotto alkoi Suomessa vuonna 1971 viihdyttää vaurastunutta ja kaupungistunutta kansaa. Yhtä tutuksi kuin lotto, tuli lotto-tyttö Hilkka Kotamäki. Kampanjakiertueilla kiertänyt lotto-tyttö houkutteli ihmiset kädestä pitäen kupongin ääreen. Onnettaren neuvot otettiin auliisti vastaan, olivathan Kotamäen superblondi, muhkea peruukki, minimekko mikroshortseineen ja uumalla keikkunut nahkainen lotto-vyö jotain ennennäkemätöntä silloisissa kauppaloissa ja kirkonkylissä. Lotosta tuli suomalaisten lempilapsi, ylivoimaisesti suosituin rahapeli, tuttuutta ja turvaa arkeen tuonut ajanviete. Syntyi lauantain, saunan ja loton pyhä liitto, joka on säilynyt rituaalina suomalaisissa kodeissa tähän päivään saakka. Eikä loton suosiolle ole loppua näkyvissä. Seitsemän rastia onnehen: Eläköön lotto ja lottomiljonäärien maa!