Pitkävedon Voittaja -kohdetyypin pelikohteissa ja ..


"Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä."

Tämän yleisen harhaluulon olen joutunut oikaisemaan usein ennenkin, mutta menköön vielä kerran.

Jaksopeli oli Veikkauksen keksintö, mutta tasapelien vähäisyys ei ollut se oleellinen ongelma vaan liian suurista tasoeroista johtunut lopputulosvaihtoehtojen jakauman sopimattomuus Veikkauksen palautusprosenttiin tai deduktioon, kuinka vaan. Veikkauksen deduktio oli tuolloin 20%, ja koska pienin mahdollinen kerroin on 0.95, Veikkaus ei olisi voinut ottaa kohteeksi sellaisia otteluja, joissa suosikin voiton todennäköisyyn olisi ollut yli 76%. Tuon rajan ylitti silloin vuoroparipesäpallossa noin joka neljäs ottelu. Veikkaus siis olisi joutunt maksamaan tuotteesta, jota ei pysty täysipainoisesti hyödyntämään. Jaksopelillä suosikin suoran voiton todennäköisyys saatiin laskemaan ääritapauksessakin riittävän lähellä em. rajaa ja sivutuotteena myös tasapelien määrä kasvoi dramaattisesti. Veikkauksellahan on säännöllisesti kohteina mm. koripalloa, jossa tasapelin todennäköisyys on vielä selvästi pienempi kuin vuoroparipesäpallon, joten sen ongelman kanssa voi elää.

Jos kuitenkin Veikkaus olisi ottanut vuoroparipesäpallon pitkävetoon (siis riittävän tasaiset ottelut), niin sopupelivoitot olisi ollut vieläkin helpompi junailla. Tasapelin kerroin olisi ollut huomattavan korkea (yleensä 7-8) ja tasapelin sopupelaaminen ei ole ongelma eikä mikään lajissa, jossa juoksuja voi lahjoittaa vastustajalle harhaheiton tai vapaataipaleen muodossa ilman mainittavia näyttelijän lahjoja. Joukkue olisi kärsinyt sopuilusta tasan sen saman yhden pisteen verran kuin jaksopelipesäpallossakin. Voittokertoimet sen sijaan olisivat olleet moninkertaiset nyt nähtyihin sopurivikertoimiin nähden.

On totta, että jaksopelissä vahemmän juoksuja tehnyt voi voittaa ottelun. Aivan vastaavasti esim. lentopallossa, tenniksessä, sulkapallossa ja monessa muussa lajissa vähemmän pisteitä voittanut pelaaja voi voittaa ottelun, mutta eipä sitä ole niissä ongelmana nähty.

Jaksopeli on voimassa edelleen, koska se lisää pesäpallo-ottelun kiinnostavuutta. Erityisesti tämä näkyy junioriotteluissa, joissa tasoerot usein ovat suuria. Vuoroparipesiksen tauolla olisi turha yrittää puhaltaa henkeä joukkueeseen, joka on 20 juoksua tappiolla. Jaksopelissä lähdetään nollilta ja myös se ekan jakson voittanut joukkue joutuu tekemään töitä myös ottelun loppupuolella saadakseen täydet pisteet.


"Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä."

Tämän yleisen harhaluulon olen joutunut oikaisemaan usein ennenkin, mutta menköön vielä kerran.

Jaksopeli oli Veikkauksen keksintö, mutta tasapelien vähäisyys ei ollut se oleellinen ongelma vaan liian suurista tasoeroista johtunut lopputulosvaihtoehtojen jakauman sopimattomuus Veikkauksen palautusprosenttiin tai deduktioon, kuinka vaan. Veikkauksen deduktio oli tuolloin 20%, ja koska pienin mahdollinen kerroin on 0.95, Veikkaus ei olisi voinut ottaa kohteeksi sellaisia otteluja, joissa suosikin voiton todennäköisyyn olisi ollut yli 76%. Tuon rajan ylitti silloin vuoroparipesäpallossa noin joka neljäs ottelu. Veikkaus siis olisi joutunt maksamaan tuotteesta, jota ei pysty täysipainoisesti hyödyntämään. Jaksopelillä suosikin suoran voiton todennäköisyys saatiin laskemaan ääritapauksessakin riittävän lähellä em. rajaa ja sivutuotteena myös tasapelien määrä kasvoi dramaattisesti. Veikkauksellahan on säännöllisesti kohteina mm. koripalloa, jossa tasapelin todennäköisyys on vielä selvästi pienempi kuin vuoroparipesäpallon, joten sen ongelman kanssa voi elää.

Jos kuitenkin Veikkaus olisi ottanut vuoroparipesäpallon pitkävetoon (siis riittävän tasaiset ottelut), niin sopupelivoitot olisi ollut vieläkin helpompi junailla. Tasapelin kerroin olisi ollut huomattavan korkea (yleensä 7-8) ja tasapelin sopupelaaminen ei ole ongelma eikä mikään lajissa, jossa juoksuja voi lahjoittaa vastustajalle harhaheiton tai vapaataipaleen muodossa ilman mainittavia näyttelijän lahjoja. Joukkue olisi kärsinyt sopuilusta tasan sen saman yhden pisteen verran kuin jaksopelipesäpallossakin. Voittokertoimet sen sijaan olisivat olleet moninkertaiset nyt nähtyihin sopurivikertoimiin nähden.

On totta, että jaksopelissä vahemmän juoksuja tehnyt voi voittaa ottelun. Aivan vastaavasti esim. lentopallossa, tenniksessä, sulkapallossa ja monessa muussa lajissa vähemmän pisteitä voittanut pelaaja voi voittaa ottelun, mutta eipä sitä ole niissä ongelmana nähty.

Jaksopeli on voimassa edelleen, koska se lisää pesäpallo-ottelun kiinnostavuutta. Erityisesti tämä näkyy junioriotteluissa, joissa tasoerot usein ovat suuria. Vuoroparipesiksen tauolla olisi turha yrittää puhaltaa henkeä joukkueeseen, joka on 20 juoksua tappiolla. Jaksopelissä lähdetään nollilta ja myös se ekan jakson voittanut joukkue joutuu tekemään töitä myös ottelun loppupuolella saadakseen täydet pisteet.

"Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä."

Tämän yleisen harhaluulon olen joutunut oikaisemaan usein ennenkin, mutta menköön vielä kerran.

Jaksopeli oli Veikkauksen keksintö, mutta tasapelien vähäisyys ei ollut se oleellinen ongelma vaan liian suurista tasoeroista johtunut lopputulosvaihtoehtojen jakauman sopimattomuus Veikkauksen palautusprosenttiin tai deduktioon, kuinka vaan. Veikkauksen deduktio oli tuolloin 20%, ja koska pienin mahdollinen kerroin on 0.95, Veikkaus ei olisi voinut ottaa kohteeksi sellaisia otteluja, joissa suosikin voiton todennäköisyyn olisi ollut yli 76%. Tuon rajan ylitti silloin vuoroparipesäpallossa noin joka neljäs ottelu. Veikkaus siis olisi joutunt maksamaan tuotteesta, jota ei pysty täysipainoisesti hyödyntämään. Jaksopelillä suosikin suoran voiton todennäköisyys saatiin laskemaan ääritapauksessakin riittävän lähellä em. rajaa ja sivutuotteena myös tasapelien määrä kasvoi dramaattisesti. Veikkauksellahan on säännöllisesti kohteina mm. koripalloa, jossa tasapelin todennäköisyys on vielä selvästi pienempi kuin vuoroparipesäpallon, joten sen ongelman kanssa voi elää.

Jos kuitenkin Veikkaus olisi ottanut vuoroparipesäpallon pitkävetoon (siis riittävän tasaiset ottelut), niin sopupelivoitot olisi ollut vieläkin helpompi junailla. Tasapelin kerroin olisi ollut huomattavan korkea (yleensä 7-8) ja tasapelin sopupelaaminen ei ole ongelma eikä mikään lajissa, jossa juoksuja voi lahjoittaa vastustajalle harhaheiton tai vapaataipaleen muodossa ilman mainittavia näyttelijän lahjoja. Joukkue olisi kärsinyt sopuilusta tasan sen saman yhden pisteen verran kuin jaksopelipesäpallossakin. Voittokertoimet sen sijaan olisivat olleet moninkertaiset nyt nähtyihin sopurivikertoimiin nähden.

On totta, että jaksopelissä vahemmän juoksuja tehnyt voi voittaa ottelun. Aivan vastaavasti esim. lentopallossa, tenniksessä, sulkapallossa ja monessa muussa lajissa vähemmän pisteitä voittanut pelaaja voi voittaa ottelun, mutta eipä sitä ole niissä ongelmana nähty.

Jaksopeli on voimassa edelleen, koska se lisää pesäpallo-ottelun kiinnostavuutta. Erityisesti tämä näkyy junioriotteluissa, joissa tasoerot usein ovat suuria. Vuoroparipesiksen tauolla olisi turha yrittää puhaltaa henkeä joukkueeseen, joka on 20 juoksua tappiolla. Jaksopelissä lähdetään nollilta ja myös se ekan jakson voittanut joukkue joutuu tekemään töitä myös ottelun loppupuolella saadakseen täydet pisteet.

Maalla ei ole vaikutusta värin arvoon

"Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä."
- Siis veikkaajalle tulos 2-1 supervuoron tai kotiutuslyöntikilpailun jälkeen on X, eli tasapeli, tajusitko?

Jos Veikkauksella on ongelma vedonlyöntinsä järjestämisessä ei sen pitäisi olla pesäpallon vika?

Usein verrataan lentopalloon, tennikseen, ym. tuota pistelaskusysteemiä. Oletkohan lainkaan perehtynyt pesäpalloon. Nykyäänhän toki asiaan perehtymättömät puhuvat pinnojen tekemisestä, kun puhe on juoksuista. Kysymys on lajin häviämisestä tai systemaattisesta hävittämisestä, jota ikävä kyllä ei sinun kaltaisesi ymmärrä.

Miten voit osoittaa väitteittesi tueksi jotain, mikä on lisännyt lajin suosiota. Ja miksi monenkin asiantuntijan mukaan virheelliseksi osoittautuneesta jaksopelistä ei voi luopua?

>>Eikös se lajin luonne ole pysynyt samana?>>

Viestiketjun avaajalla on täydet syyt esittämäänsä kritiikkiin. Lajin (=pelin) luonne muutettiin vastaamaan rahapeliyhtiön (=Veikkaus)vaatimuksia tasapelien lisäämiseksi.

Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä. Koko sopupeliskandaali oli seurausta tästä. Vuosikausia ns. kärkijoukkueet antoivat huonomman joukkueen voittaa toisen jakson. Tasapelejä syntyi ja pisteet jakautuivat silti paremmalle 2-1!

Millä perusteella se sitten jäi edelleen voimaan, - tuo keinotekoinen pistelaskusysteemi, onkin tuhannen euron kysymys. Onko niin, että jotkut tahot joutuisivat myöntämään virheensä? Sehän ei sovi suomalaiseen "yrityskulttuuriin".

Lajin luonteelle ei ole tarkoitettu, että "huonompi voittaa". Kysymys on juoksuista, joita sisäpelivuorossa oleva joukkue yrittää tehdä ulkovuorossa olevaa joukkuetta vastaan. Ilmoitetaan se sitten voitettuina vuoropareina tai yhteenlaskettuna juoksumääränä, ei muuta lajin luonnetta.

Mutta se, että pelataan ottelun sisällä kaksi minipeliä, muuttaa oleellisesti lajin luonteen. Pesäpallon kannalta on oikeutettua kysyä, miksi ja kenen ehdoilla tämä jatkuu. Enäähän ei pesäpallo ole veikkauskohteissa, vai kuinka?

Tainnut olla veikkauspeleissä tuon pitkävedon jälkeenkin, mutta eri tarkoituksessa eli aidosti veikattu voittajaa ja juoksumääriä.

>>Eikös se lajin luonne ole pysynyt samana?>>

Viestiketjun avaajalla on täydet syyt esittämäänsä kritiikkiin. Lajin (=pelin) luonne muutettiin vastaamaan rahapeliyhtiön (=Veikkaus)vaatimuksia tasapelien lisäämiseksi.

Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä. Koko sopupeliskandaali oli seurausta tästä. Vuosikausia ns. kärkijoukkueet antoivat huonomman joukkueen voittaa toisen jakson. Tasapelejä syntyi ja pisteet jakautuivat silti paremmalle 2-1!

Millä perusteella se sitten jäi edelleen voimaan, - tuo keinotekoinen pistelaskusysteemi, onkin tuhannen euron kysymys. Onko niin, että jotkut tahot joutuisivat myöntämään virheensä? Sehän ei sovi suomalaiseen "yrityskulttuuriin".

Lajin luonteelle ei ole tarkoitettu, että "huonompi voittaa". Kysymys on juoksuista, joita sisäpelivuorossa oleva joukkue yrittää tehdä ulkovuorossa olevaa joukkuetta vastaan. Ilmoitetaan se sitten voitettuina vuoropareina tai yhteenlaskettuna juoksumääränä, ei muuta lajin luonnetta.

Mutta se, että pelataan ottelun sisällä kaksi minipeliä, muuttaa oleellisesti lajin luonteen. Pesäpallon kannalta on oikeutettua kysyä, miksi ja kenen ehdoilla tämä jatkuu. Enäähän ei pesäpallo ole veikkauskohteissa, vai kuinka?

Tainnut olla veikkauspeleissä tuon pitkävedon jälkeenkin, mutta eri tarkoituksessa eli aidosti veikattu voittajaa ja juoksumääriä.

>>Eikös se lajin luonne ole pysynyt samana?>>

Viestiketjun avaajalla on täydet syyt esittämäänsä kritiikkiin. Lajin (=pelin) luonne muutettiin vastaamaan rahapeliyhtiön (=Veikkaus)vaatimuksia tasapelien lisäämiseksi.

Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä. Koko sopupeliskandaali oli seurausta tästä. Vuosikausia ns. kärkijoukkueet antoivat huonomman joukkueen voittaa toisen jakson. Tasapelejä syntyi ja pisteet jakautuivat silti paremmalle 2-1!

Millä perusteella se sitten jäi edelleen voimaan, - tuo keinotekoinen pistelaskusysteemi, onkin tuhannen euron kysymys. Onko niin, että jotkut tahot joutuisivat myöntämään virheensä? Sehän ei sovi suomalaiseen "yrityskulttuuriin".

Lajin luonteelle ei ole tarkoitettu, että "huonompi voittaa". Kysymys on juoksuista, joita sisäpelivuorossa oleva joukkue yrittää tehdä ulkovuorossa olevaa joukkuetta vastaan. Ilmoitetaan se sitten voitettuina vuoropareina tai yhteenlaskettuna juoksumääränä, ei muuta lajin luonnetta.

Mutta se, että pelataan ottelun sisällä kaksi minipeliä, muuttaa oleellisesti lajin luonteen. Pesäpallon kannalta on oikeutettua kysyä, miksi ja kenen ehdoilla tämä jatkuu. Enäähän ei pesäpallo ole veikkauskohteissa, vai kuinka?

Tainnut olla veikkauspeleissä tuon pitkävedon jälkeenkin, mutta eri tarkoituksessa eli aidosti veikattu voittajaa ja juoksumääriä.


Vedonlyönti ja tasapelit – jos ”tasuripappa” osuu, Veikkaus ..

Vaikka olisitkin vetovihjeen tekijän kanssa eri mieltä, saat otteluun vihjeestä uusia näkökulmia. Tarjoamme otteluista analyyttisen läpileikkaavat vihjeet omien pelivalintojemme kera. Kannattaa siksi tutkailla jokainen veikkausvihje läpi, sillä Uhmapelaaja on saattanut huomata jotain, mikä on mennyt oman tutkasi ohi.

Sokerina pohjalla on taalaliiga, joka on tasuripapan kultakaivos

Kun kohteena on pitkäveto, on tarjolla todella paljon erilaisia lajeja, joista näitä vetoja voi tehdä. Nimittäin monessa lajissa järjestetään monenlaisia tapahtumia. Maailma on täynnä urheilutapahtumia. Ja siten voimme sanoa, että maailma on myös täynnä pitkävetokohteita. Jos haluat tehdä tällaisen vedon, on sellaisia aina tarjolla. Jos tulossa on jotkin tärkeät kisat, odotat varmaan jo, että pääset tekemään siihen liittyviä vetoja, joista yksi on varmasti pitkäveto.

Voiko illan mm-finaalissa tulla tasapeli

Veikkaus valmisteli uutta vedonlyöntijärjestelmää. Se ja EM-kisat olisivat kesällä voittava yhdistelmä.

Tietoa ja säännöt – Nettipokeri

"Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä."

Tämän yleisen harhaluulon olen joutunut oikaisemaan usein ennenkin, mutta menköön vielä kerran.

Jaksopeli oli Veikkauksen keksintö, mutta tasapelien vähäisyys ei ollut se oleellinen ongelma vaan liian suurista tasoeroista johtunut lopputulosvaihtoehtojen jakauman sopimattomuus Veikkauksen palautusprosenttiin tai deduktioon, kuinka vaan. Veikkauksen deduktio oli tuolloin 20%, ja koska pienin mahdollinen kerroin on 0.95, Veikkaus ei olisi voinut ottaa kohteeksi sellaisia otteluja, joissa suosikin voiton todennäköisyyn olisi ollut yli 76%. Tuon rajan ylitti silloin vuoroparipesäpallossa noin joka neljäs ottelu. Veikkaus siis olisi joutunt maksamaan tuotteesta, jota ei pysty täysipainoisesti hyödyntämään. Jaksopelillä suosikin suoran voiton todennäköisyys saatiin laskemaan ääritapauksessakin riittävän lähellä em. rajaa ja sivutuotteena myös tasapelien määrä kasvoi dramaattisesti. Veikkauksellahan on säännöllisesti kohteina mm. koripalloa, jossa tasapelin todennäköisyys on vielä selvästi pienempi kuin vuoroparipesäpallon, joten sen ongelman kanssa voi elää.

Jos kuitenkin Veikkaus olisi ottanut vuoroparipesäpallon pitkävetoon (siis riittävän tasaiset ottelut), niin sopupelivoitot olisi ollut vieläkin helpompi junailla. Tasapelin kerroin olisi ollut huomattavan korkea (yleensä 7-8) ja tasapelin sopupelaaminen ei ole ongelma eikä mikään lajissa, jossa juoksuja voi lahjoittaa vastustajalle harhaheiton tai vapaataipaleen muodossa ilman mainittavia näyttelijän lahjoja. Joukkue olisi kärsinyt sopuilusta tasan sen saman yhden pisteen verran kuin jaksopelipesäpallossakin. Voittokertoimet sen sijaan olisivat olleet moninkertaiset nyt nähtyihin sopurivikertoimiin nähden.

On totta, että jaksopelissä vahemmän juoksuja tehnyt voi voittaa ottelun. Aivan vastaavasti esim. lentopallossa, tenniksessä, sulkapallossa ja monessa muussa lajissa vähemmän pisteitä voittanut pelaaja voi voittaa ottelun, mutta eipä sitä ole niissä ongelmana nähty.

Jaksopeli on voimassa edelleen, koska se lisää pesäpallo-ottelun kiinnostavuutta. Erityisesti tämä näkyy junioriotteluissa, joissa tasoerot usein ovat suuria. Vuoroparipesiksen tauolla olisi turha yrittää puhaltaa henkeä joukkueeseen, joka on 20 juoksua tappiolla. Jaksopelissä lähdetään nollilta ja myös se ekan jakson voittanut joukkue joutuu tekemään töitä myös ottelun loppupuolella saadakseen täydet pisteet.

JoMalla kohta kymppi putkessa, Kiteellä harvinainen tasapeli

>>Eikös se lajin luonne ole pysynyt samana?>>

Viestiketjun avaajalla on täydet syyt esittämäänsä kritiikkiin. Lajin (=pelin) luonne muutettiin vastaamaan rahapeliyhtiön (=Veikkaus)vaatimuksia tasapelien lisäämiseksi.

Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä. Koko sopupeliskandaali oli seurausta tästä. Vuosikausia ns. kärkijoukkueet antoivat huonomman joukkueen voittaa toisen jakson. Tasapelejä syntyi ja pisteet jakautuivat silti paremmalle 2-1!

Millä perusteella se sitten jäi edelleen voimaan, - tuo keinotekoinen pistelaskusysteemi, onkin tuhannen euron kysymys. Onko niin, että jotkut tahot joutuisivat myöntämään virheensä? Sehän ei sovi suomalaiseen "yrityskulttuuriin".

Lajin luonteelle ei ole tarkoitettu, että "huonompi voittaa". Kysymys on juoksuista, joita sisäpelivuorossa oleva joukkue yrittää tehdä ulkovuorossa olevaa joukkuetta vastaan. Ilmoitetaan se sitten voitettuina vuoropareina tai yhteenlaskettuna juoksumääränä, ei muuta lajin luonnetta.

Mutta se, että pelataan ottelun sisällä kaksi minipeliä, muuttaa oleellisesti lajin luonteen. Pesäpallon kannalta on oikeutettua kysyä, miksi ja kenen ehdoilla tämä jatkuu. Enäähän ei pesäpallo ole veikkauskohteissa, vai kuinka?

Tainnut olla veikkauspeleissä tuon pitkävedon jälkeenkin, mutta eri tarkoituksessa eli aidosti veikattu voittajaa ja juoksumääriä.