Suomen virallinen tilasto (SVT): Presidentinvaalit [verkkojulkaisu]


Jos ehdokkaita asetetaan vain yksi, tämä tulee valituksi ilman vaalia. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa eli kierroksella yli puolta hyväksytyistä äänistä, järjestetään toinen vaali kahden viikon päästä. Toisessa vaalissa ehdokkaina on ensimmäisessä vaalissa kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Eniten ääniä saaneesta tulee seuraava tasavallan presidentti. Toisen kierroksen äänestyslipun on oltava väriltään eri kuin ensimmäisellä kierroksella. Mikäli tässä vaiheessa äänet ovat vielä tasan, vaalin voittaja arvotaan. Arvontaan ei ole toistaiseksi tarvinnut turvautua kertaakaan; vuosina ja valinta on tapahtunut niukimmalla mahdollisella äänten enemmistöllä.


Siksi päätimme tehdä kyselyn näiden tietäjien parissa: kysyimme taksikuskeilta, kuka voittaa presidentinvaalit.

Suomen Presidentinvaalit 2024 etenevät toiselle kierrokselle, jossa vastakkain ovat Alexander Stubb (kokoomus) ja Pekka Haavisto (sitoutumaton). Alla näet tämän hetkiset presidentinvaalien kertoimet: (päivitetty 30. tammikuuta, 2024).

Suomen presidentinvaalit norjalaismediassa

Urho Kekkosen väistyttyä sairauden vuoksi suomalaiset ikään kuin vapautuivat valitsemalla presidentiksi SDP:n Mauno Koiviston, joka keräsi tammikuussa 1982 huimat 144 valitsijamiestä. Valinta varmistui heti ensimmäisellä kierroksella, kun SKDL tarjosi tarvittavat lisä-äänet vasemmiston riveistä nousevan valtionpäämiehen taakse.

Kaikkiaan kuusi tasavallan presidenttiä on tullut toimeensa suoraan paikalta: , , , , ja . ovat ennen presidentiksi tuloaan toimineet , , Svinhufvud, Kallio, Kekkonen ja . johtokunnassa ovat tulleista presidenteistä olleet Kallio, Ryti (pääjohtaja), Kekkonen ja Koivisto (pääjohtaja). Politiikan ulkopuolelta ovat tulleet presidentiksi ja . Koivistoa ja Ahtisaarta lukuun ottamatta kaikki presidentit ovat aiemmin toimineet eli edustajana tai jäseninä, lisäksi Ståhlberg oli kansanedustajana vielä yhden kauden presidenttikautensa jälkeenkin (1930–1933). muodostaa poikkeuksen presidentinvaalien historiassa, koska silloisista ehdokkaista kukaan ei ollut ennen vaalia toiminut pääministerinä tai eduskunnan puhemiehenä tai ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.

4. joulukuuta 1917 eduskunnalle antamassa hallitusmuotoesityksessä presidentti olisi valittu suoralla vaalilla. Esitys oli valmisteltu professori K. J. Ståhlbergin johtamassa perustuslakikomiteassa, jonka mietintöön liittämässään vastalauseessa professori oli ehdottanut suoran vaalin sijaan kolmensadan suorittamaa vaalia. Komitealle lausunnon antanut professori oli suositellut, että valitsijamiesten lukumäärä olisi jonkin verran suurempi kuin eduskunnan koko. Vuoden 1917 lakiesityksen käsittely keskeytyi puhjettua eikä sitä koskaan hyväksytty. Kun alettiin puuhata uudelleen vuonna 1919, ajatus suorasta kansanvaalista hylättiin. hallitusmuotoesityksessä presidentin olisi valinnut eduskunta, mutta tämä ajatus kohtasi huomattavaa vastustusta hallituksen sisälläkin eikä edes pääministeri itse ollut kannattanut sitä. Esitystä muutettiin eduskunnan siten, että presidentin valitsisikin 300 valitsijamiestä, mikä vastasi oikeiston toiveita. Toteutunut laki poikkesi Wreden vuoden 1917 ehdotuksesta siten, että kansanedustajilta ei kielletty valitsijamiehinä toimimista, ja lisäksi ensimmäinen presidentinvaali määrättiin eduskunnan suoritettavaksi myönnytyksenä vasemmistolle.

Pekka Haavisto on vahvistanut ehdokkuutensa vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Haavisto, joka on toiminut Suomen ulkoministerinä vuosina 2019–2023, edustaa vihreitä ja on ...


Presidentinvaalit / Presidentvalet i Finland 2024

Vaalit voitti se ehdokas, joka käytti kampanjaansa eniten rahaa. Voittajan budjetti kasvoi edellisistä presidentinvaaleista yli kaksinkertaiseksi (+122 %).

Presidentinvaalit järjestetään Suomessa 28.1.2024

Suomessa Tasavallan presidentti on valittu 17 kertaa, joistakuusi kertaa erilaisin poikkeusmenettelyin. Ensimmäinen presidentinvaali toimitettiin 25.8.1919 eduskunnan toimesta. Tasavallan neljäspresidentti Kyösti Kallio, joka oli valittu presidentiksi15.-16.1.1937, luopui virastaan huonontuneen terveyden vuoksivuonna 1940. Risto Ryti valittiin presidentiksi 19.12.1940 Kallionjäljellä olevaksi kaudeksi. Helmikuussa 1943 pidettiinpresidentinvaalit, jossa Ryti lähes yksimielisesti valittiinjatkamaan presidenttinä. Vuosien 1940 ja 1943 vaalit toimittivatsota-ajan vuoksi vuoden 1937 valitsijamiehet.

Presidentinvaalit | MTV Uutiset

Tasavallan presidentin vaalin 1925–1943, 1950–1968 ja 1978 toimitti 300 valitsijamiestä, mutta 1982 ja 1988 vaaleissa heidän lukumääränsä oli 301, millä pyrittiin välttämään tasatuloksen syntyminen ratkaisevassa kolmannessa äänestyksessä. Valitsijamiehet saattoivat kuitenkin äänestää tyhjää, joten tasatulos oli itse asiassa yhä mahdollinen myös ratkaisevassa äänestyksessä. Heidät valittiin yleisillä vaaleilla, jotka pidettiin alkuaan 15.–16. tammikuuta, myöhemmin tammikuun kolmantena sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina. Valitsijamiesvaaleissa noudatettiin eduskuntavaalien vaalipiirijakoa, jolloin yksi valitsijamiehistä valittiin ja muut manner-Suomen vaalipiireistä niiden asukaslukujen mukaan. Vuoteen 1987 saakka laki ei tuntenut virallisia puolueiden asettamia presidenttiehdokkaita eivätkä valitsijamiehet olleet juridisesti sidottuja äänestämään sitä ehdokasta, jonka tukijoiksi he olivat ennalta ilmoittautuneet; asian moraalinen puoli oli erikseen. Lainsäädännössä ei myöskään ollut mitään mainintaa siitä, oliko presidenttiehdokkaalta itseltään saatava suostumus, mutta oikeustieteilijät katsoivat sen tarpeelliseksi, koska heidän mielestään ketään ei voitu ajatella valittavan presidentiksi vastoin tahtoaan.

Halla-ahon nousu muutti Suomen presidentinvaalit

Valitsijamiehet kokoontuivat johdolla 15. tai sen ollessa sunnuntai, seuraavana päivänä valitsemaan presidentin eduskunnassa. Laki valitsijamiesvaalista vuodelta 1924 määräsi, että presidentti valittiin maan pääkaupungissa, ellei valtioneuvosto ollut joutunut olosuhteiden pakosta toisin päättämään. Pääministerillä oli vaalitoimituksen johtajana valta määrätä, ketkä saivat olla eduskuntatalossa valitsijamiesten kokouksen aikana. Kokouksen alussa pidetystä nimenhuudosta poissa ollut valitsijamies menetti oikeutensa osallistua äänestykseen; toisaalta yhden tai useammankaan valitsijamiehen poissaolo ei estänyt vaalin toimittamista. tapahtui kirjoittamalla presidentiksi halutun henkilön (suku)nimi paperilippuun, joka taitettuna pudotettiin uurnaan. Valitsijamiehet äänestivät aakkosjärjestyksessä vaalipiireittäin. Vuonna 1982 äänestys tapahtui ensimmäistä kertaa äänestyskopissa. Ääntenlaskijoina toimivat pääministerin tähän tehtävään kutsumat henkilöt, yleensä suurimpien puolueiden edustajat, ja äänet luettiin viiden äänestyslipun sarjoissa. Jos joku ehdokkaista sai ensimmäisessä äänestyksessä enemmän kuin puolet äänistä, hän oli valittu. Muussa tapauksessa suoritettiin toinen äänestys. Jos kukaan ei toisessakaan äänestyksessä saanut ehdotonta äänten enemmistöä, suoritettiin vielä kolmas äänestys, jossa oli äänestettävänä ainoastaan kaksi toisessa äänestyksessä eniten ääniä saaneista ehdokkaista. Valitsijamiesten valtuutus päättyi presidentin astuessa toimeensa; tällä varauduttiin siihen mahdollisuuteen, että presidentiksi valittu henkilö olisi kuollut tai menettänyt ennen virkaanastumistaan.

Presidentinvaalit 2024 – Ehdokkaat esittelyssä

Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaalien kohteet avautuvat usein jo heti edellisten vaalien ratkettua. Tämä tarkoittaa siis sitä, että voit veikata uutta voittajaa jopa neljä vuotta ennen tilanteen ratkeamista. Mikäli asetat vetosi jo hyvissä ajoin, pääset luultavasti nauttimaan huomattavasti korkeammista kertoimista kuin suoraan vaalien alla.

Näin Suomen presidentinvaalit noteerattiin maailmalla

Tänä päivänä vedonlyöntisivuja yhdistää se, että lähes jokainen niistä tarjoaa erilaisia politiikan vetokohteita, joista ylivoimaisesti suosituimpana on kuitenkin USA:n politiikka ja erityisesti maan presidentinvaalit. Monet tarjoavat kuitenkin vetokohteita myös oman maamme poliittisista tapahtumista, kuten kuntavaaleista, eduskuntavaaleista ja juurikin presidentinvaaleista.