veysministeriö, Veikkaus Oy, Verohallinto ja Ålands Penningautomatförening

Veikkauksen tuloutukset ja verot valtiolle 2007

Arpajaisverolaki koskee arpajaislain mukaisten arpajaisten lisäksi myös julkisesti järjestettyjä arvontoja, arvaamisia, vedonlyöntejä tai muita niihin rinnastettavia, sattumasta osaksi tai kokonaan riippuvia menettelyjä, joissa voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden, jota ei ole pidettävä kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana. Muita kuin arpajaislain alaisia arvontoja ovat muun muassa yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden Suomessa järjestämät julkiset arvonnat (ks. jäljempänä esimerkki 4).

Tässä ohjeessa käsitellään arpajaisverolain piiriin kuuluvia arpajaisia sekä arpajaisten toimeenpanijan verotukseen liittyviä velvollisuuksia. Ohjeessa käsitellään lisäksi arpajaisverolain piiriin kuulumattomia arpajaisia ja arpajaisveron alaisen voiton käsittelyä saajan verotuksessa. Ohjeeseen on koottu esimerkkejä arpajaisverolain soveltumisesta erilaisiin arpajaisiin sekä arpajaisveron piiriin kuulumattomista arpajaisista. Ohjeen tarkoituksena on kuvata olemassa olevaa verotuskäytäntöä.

Sisko osti äidille arvan syntymäpäivälahjaksi. Äiti voitti siitä 5 euroa. Ei voinut lunastaa sitä, koska arpa oli siskon ostama ja siksi merkitty siskon Veikkaustilille.

Raaputusarvan voitto on verovapaa vain arvan ostajalle

Sisko osti äidille arvan syntymäpäivälahjaksi. Äiti voitti siitä 5 euroa. Ei voinut lunastaa sitä, koska arpa oli siskon ostama ja siksi merkitty siskon Veikkaustilille.

Ohjetta on päivitetty 10.12.2020, jolloin siihen on lisätty arpajaisverolain 4 §:n 1 momentin mukaisten yksinoikeudella toimeenpantavien arpajaisten verokannan väliaikainen muutos 5,5 prosenttiin (lakimuutos 958/2020). Muutos on tullut voimaan 1.1.2021 ja on voimassa vuoden 2021 loppuun.

Usein arvontaan osallistuminen edellyttää jonkinlaista näennäissuoritusta. Tällaisia ovat esimerkiksi kyselyyn vastaaminen, muutamaan kysymykseen oikein vastaaminen, osallistuminen messutilaisuuteen, uusien jäsenten hankinta yhdistykselle, ”tykkääminen” tai kommentointi sosiaalisessa mediassa tai muu vastaava suoritus. Näennäissuorituksesta huolimatta arvonnasta saatu voitto on arpajaisverolain alainen (ks. jäljempänä kohdan 3.2 esimerkit 5 ja 6).

Verottaja iskee arpoihin: Arpoja ei voi ostaa enää lahjaksi

"onko ratkaiseva merkitys mahdolliselle verottomuudelle sillä, että lahjan arvoa - vaikka se oli olemassa - ei lahjan antohetkellä tiedetty?"
Ei ole olemassa yhtä ratkaisevaa tekijää joka ratkaisee, vaan useita osatekijöitä, joiden yhteisvaikutus johtaa tulkintaan, ettei lahjaverovelvollisuutta synny.

Yksi osatekijä on tietoisuus lahjan lahjoitushetken arvosta, toinen on arpaan liittyvä voiton sattumanvaraisuus, kolmas on että arpajaisvoitto konkretisoituu vasta sitten kun arpajaisvoitto lunastetaan. Viimeisessä kohdassa voidaan nähdä, ettei arvan alkuperäisellä lahjoittajalla, ja arvalla voittaneen välillä tapahdu todennettavissa olevaa omaisuuden siirtoa näiden välillä.

"Mutta mitenkähän tuo soveltuisi tilanteeseen, jossa A, avattuaan B:n ostaman A:n säilytettäväksi antaman arvan ja nähtyään sen sisältävän 150.000 euron voiton, tuon voiton itselleen lunastaa ja antaa B:lle ostamansa toisen arpalipun? (Jos menettely paljastuisi.) Kavalsiko A vain 3,50 euron arvoisen arvan - vai kavalsiko mitään, kun antoi toisen arvan sijaan? "
B ei esimerkissäsi lahjoita tai varsinaisesti luovuta omistusoikeutta arvan suhteen A:lle, vaan ainoastaan säilytettäväksi. Systeemisi voisi jopa toimia silloin jos myös A:n tilalle hankkima arpalippu olisi samanarvoinen kuin entinen, eli sisältäisi yhtä suuren voiton, jolloin vahinkoa ei syntyisi.

Jos asiaa lähdetään rikosoikeudellisesta näkökulmasta katsomaan, esimerkkisi A syyllistyy kavallukseen ja kätkemisrikokseen noilla tunnusmerkein. Oikeastaan nimikkeet saattaisivat olla törkeitä, kun kavallettu voittosumma olisi noin suuri.

Jos asiaa ei vietäisi rikosoikeudelliseen käsittelyyn, vaan se hoidettaisiin siviilijuttuna, niin kyllähän menettelyssä toteutuu selvästi sopimusoikeudellinen petoksen tunnusmerkistö ja vahingonkorvausvastuun osalta voidaan näyttää selvästi aiheutunut taloudellinen vahinko, joka pitää korvata. Eli A maksaa saamansa voiton takaisin B:lle ja tarvittaessa myös syntyneet kulut päälle.

Tosin jos oikein hankalaksi esimerkki halutaan, niin on tietenkin mahdollista että arvan voitto johtuukin A:n toiminnasta, eli vaikkapa ylimääräisestä taitopelistä , joka pitää osata tehdä, tai lisäarvonnasta, jossa vaikkapa arvan numero olisi pitänyt ilmoittaa. Tällöin luultavasti tulisi eteen jonkinlainen voitonjako.

"Kuuluuko voittokin ehkä A:lle (tai ehkä vilpittömässä mielessä olleelle C:lle, jolle A oli arvan lahjoittanut), jos se - sinun mukaasi - ei arpalipun alun perin omistaneelle B:lle ollut kuulunut? B:llehän voitto sinun mukaasi ilmeisesti ei kuulu, koska hän ei ollut tietoinen ostamansa arvan voitosta eikä hänen hallussaan siten ole ollut muuta kuin nimellisarvon arvoinen arpalippu. Entä C, saako hän pitää voiton, kunhan antaa B:lle lunastuksena arvan nimellisarvon 3,50 euroa?"

Jos B todella lahjoittaa arvan, niin silloin voiton saa pitää joko A tai C. Jos taas kyse ei ole lahjoituksesta tai muustakaan varsinaisesta esineen luovutuksesta, niin voitto kuuluu lähtökohtaisesti B:lle. Tällöin mennään sitten oikeudessa tapauksen tosiseikastoa yksityiskohtaisesti läpi, voiko voitonjakoa sovitella B:n ja C:n välillä, vai pitääkö koko voitto palauttaa, vai joutuuko jutun konna A yksinään vastaamaan B:lle saamatta jääneestä voittosummasta, ja korvaamaan sen kokonaisuudessaan. C:n saadessa pitää voittamansa summan kokonaan itsellään.

"Minua ei tapauksessa niinkään kiinnosta verottajan ohjeet ja käytäntö, vaan se logiikka, mihin nuo ohjeet ja käytäntö perustuvat, kun lähtökohtana on/pitäisi olla laki. (PerVL 1 § 1 mom. "Joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan siitä valtiolle veroa sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään." Säännöstä, johon verottomuus suoraan perustuisi, en ole löytänyt.) Tässä on toisarvoista myös, onko verottajalla riittäviä resursseja tutkia asioita. Kysymys on siis siitä, tulisiko ko. lahjaa lain sanamuodosta lähtien verottaa vai ei."
Jos sanamuodon perusteella mennään, niin arvan saajahan ei saa lahjana muuta omaisuutta, kuin käyttämättömän arvan. Arvan nimellisarvo on niin matala, ettei siitä mene veroa.

Saajan ja luovuttajan välillä ei ole muuta sellaista välitöntä omaisuuden siirtoa, jossa luovuttaja antaisi omia varojaan lahjan saajalle.

Nämä viestien pituudet alkavat mennä vähän maratonin mittoihin.

Huomasitko? Veikkauksen arpoihin tuli jättimuutos – myynti romahti

Ohjetta on päivitetty 1.1.2022, jolloin siihen on lisätty yksinoikeudella toimeenpantavien arpajaisten verokannan väliaikainen muutos 3,4 prosenttiin vuodelle 2022 ja 5,0 prosenttiin vuodelle 2023 (arpajaisverolain 4 §:n 1 momentti). Lakimuutos on tullut voimaan 1.1.2022 ja on voimassa vuoden 2023 loppuun.

Lotto ja verotus – meneekö lottovoitoista veroa

Kuten sanottu, lottovoitosta ei tarvitse maksaa veroja

Kelalla ei ole oikeuksia pankkitileihin, veikkaustileihin jne. Kela saa tiedot verottajalta ja pankkitileistä mitä kelan asiakas on ilmoittanut. Jos ajatellaan veikkauksen pelitiliä, niin mistä kela tietää pelaako joku edes ja veikkaus ei lähetä kelalle ihmisten tietoja. Jos ajattelet näin. Sinä omistat vedonlyönnin tässä maassa, niin ilmoitatko kelaan sun asiakkaista, että nyt tuli uusi veikkauskorttilainen pertti mäkimaa, niin siinä on sen tiedot, niin voitte katsoa onko se työtön.

Lähteet: Tilastokeskus, Verohallinto, Veikkaus Oy, RAY ja Fintoto