Marin: Kaikki Veikkaus-leikkaukset perutaan

Hallitus peruu Veikkauksen edunsaajien leikkaukset

Valtioneuvoston kanslia (VNK) ei luovuta pääministeri Sanna Marinin (sd.) Veikkaus-kohun aikaan saamia viestejä, joissa esimerkiksi kulttuurivaikuttajat yrittivät vaikuttaa hallituksen suunnittelemiin leikkauksiin. Kun Marinin johtama VNK ei luovuta Marinin saamia viestejä ja hänen mahdollisia vastauksiaan niihin, julkisuudessa ei voida esimerkiksi arvioida, millaisia vaikuttamisyrityksiä pääministeriin kohdistui ennen hänen tekemäänsä päätöstä leikkausten perumisesta.
Muutaman päivän julkisen keskustelun jälkeen hallitus päätti lokakuussa Marinin aloitteesta perua yhteensä 77 miljoonan euron leikkaukset.
STT pyysi Marinin sekä leikkaukset esitelleen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) saamat kansalaispalautteet, tuensaajien viestit, viranomaisten viestit ja ministerien mahdolliset vastaukset niihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimitti Kurvisen saamat viestit, joissa on kovasanaista palautetta kulttuuriväeltä. Osa viesteistä on lähetetty myös Marinille. VNK ei kuitenkaan luovuttanut Marinin saamia viestejä.
Kurvisen saamissa viesteissä toivotaan esimerkiksi hallitusohjelman korjaamista, sillä palautteenantajan mukaan leikkaukset ovat ohjelman tavoitteiden vastaisia. Viesteissä kritisoidaan myös Marinin kulttuuriväelle pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa järjestämiä juhlia, jotka pidettiin vain pari päivää ennen kuin Kurvinen julkisti tarkemman leikkauslistan.Professori kritisoi VNK:n salauspäätöstäValtioneuvoston kanslia vetoaa vastauksessaan olla luovuttamatta sähköpostiviestejä STT:lle siihen, että kansalaiskirjeet eivät ole viranomaisen asiakirjoja vaan kuuluvat hallituksen arkistoon. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta pitää VNK:n päätöstä monin tavoin ongelmallisena. Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi viime vuonna, että ministereille tulleisiin kansalaiskirjeisiin sovelletaan julkisuuslakia, jos kirje eli esimerkiksi sähköposti kuuluu viranomaisen toimialaan.
– Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on täysin yksiselitteinen, kun kansalaiskirje on toimitettu ministerille ministeriön päällikkönä, Voutilainen sanoo.
Valtioneuvoston kanslian osastopäällikkö Janne Kerkelä sanoo STT:lle, että valtioneuvoston kanslian tulkinnan mukaan Veikkaukseen liittyvä kansalaispalaute ei liity pääministerin toimialaan tai tehtäviin, vaikka leikkaukset peruttiin Marinin päätöksellä. Kerkelän mukaan KHO:n päätöksessä korostetaan, kuinka palautteiden pitää liittyä ministerin tehtävään ja toimialaan eikä pelkkä toimiminen ministerinä tai yksittäisen valmisteluelimen jäsenenä yksin ratkaise kansalaispalautteiden julkisuutta.
Voutilaisen mukaan hallituksen arkistosta ei ole laissa säädetty, joten sellaista ei voi viranomaisen eli valtioneuvoston kanslian päätöksellä perustaa. Hallitus ei ole arkistolaissa määritelty arkistonmuodostaja toisin kuin valtioneuvoston kanslia antaa ymmärtää. Valtioneuvosto ministeriöineen on arkistonmuodostaja.
– Niiden toiminnassa syntyneet asiakirjat, kuten arkistoitavat sähköpostiviestit, kuuluvat tähän yhteiseen arkistoon, johon sovelletaan julkisuuslakia, Voutilainen sanoo.
– Vaikka sähköpostiviestejä ei olisi vielä arkistoitu, ne kuuluvat arkistointivelvollisuuden vuoksi julkisuuslain piiriin.
Julkisuusperiaatteen ulkopuolelle jäävät julkisuuslain poikkeuksen mukaan esimerkiksi vähämerkitykselliset viestit.
– Kun on katsottu, että viestit ovat niin merkityksellisiä, että ne pitää arkistoida, niin silloin ne ovat julkisuuslain piirissä, Voutilainen sanoo.
Lisäksi VNK:n vastauksesta ei ilmene, minkä säännöksen perusteella viestit on salattu.
– Vastauksessa pitäisi yksilöidä säännös, ei vain todeta salassapitoa. Tai sitten pitäisi ilmoittaa, etteivät viestit kuulu julkisuuslain piiriin eikä vedota salassapitoon, Voutilainen sanoo.
Voutilainen julkaisi marraskuussa tutkimuksen, jonka mukaan valtioneuvoston kanslian tarkoittamia ”hallituksen asiakirjoja” ei ole laissa säädetyllä tavalla olemassa.Viime vuonna kansalaispalaute julkistettiinYhdessä aiemmassa tapauksessa VNK toimitti Marinin saaman palautteen ja Marinin vastauksen sitä pyytäneille tiedotusvälineille. Viime vuoden marraskuussa koronatilanne oli Suomessa heikkenemässä ja Marin oli julkisuudessakin vaatinut tiukempia koronarajoituksia. Silloin Helsingin Sanomat ja Yle osasivat pyytää valtioneuvoston kansliasta Marinin ja valtiovarainministeriön ex-kansliapäällikkö Martti Hetemäen sähköpostiviestejä.
Marinin erityisavustaja luovutti Ylelle ja Helsingin Sanomille viestit, joista kävi ilmi, että Marin arvosteli Hetemäelle muita hallituspuolueita ja alueiden päättäjiä, jotka eivät tehneet hänen mielestään riittävästi epidemian leviämisen estämiseksi. Viestit myös paljastivat Marinin olleen aloitteellinen johtaja, joka oli jo lokakuussa pyytänyt selvittämään valmiuslain oikeudellista puolta.
Tapaus rinnastuu tuoreeseen päätökseen, sillä myös Hetemäki oli tuolloin jättänyt valtiovarainministeriön ja tavallisena kansalaisena halusi tuoda huolensa pääministerin tietoon. Tuolloin viestit kuitenkin näyttivät pääministerin positiivisessa valossa, kun nyt viesteissä oli kovaa kritiikkiä.
VNK:n Kerkelän mukaan koronatoimet kuuluvat pääministerin toimialaan.
– Koronan hoidossa pääministeri selkeästi johtaa, joten katsoimme, että kyseiset viestit ovat julkisuuslain piirissä olevia viranomaisen asiakirjoja ja tässä tapauksessa myös julkisia. Tiettyä tulkintaa näihin päätöksiin sisältyy aina, Kerkelä sanoo.VNK odottaa usein ennen vastaamistaJulkisuuslain mukaan viranomaisen on käsiteltävä asiakirjapyyntö viivytyksettä. Tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai pyyntö muuten edellyttää viranomaiselta tavanomaista suurempaa työmäärää, tieto on annettava viimeistään kuukauden kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta. Hetemäen ja Marinin sähköpostikirjeenvaihtoa koskevaan HS:n tietopyyntöön Marinin avustaja vastasi viestit luovuttamalla alle viidessä tunnissa, Ylen tietopyyntöön alle vuorokaudessa.
STT:n tekemiin tietopyyntöihin valtioneuvoston kanslia on yleensä vastannut kahden viikon kuluttua, eli ministeriö on odottanut lain määrittämän enimmäisajan ennen vastaamista. Näin kävi myös tällä kertaa. STT pyysi ensin viestit yhdeltä päivältä ja VNK antoi päätöksensä kahden viikon kuluttua. Kun STT sen jälkeen pyysi seuraavien päivien viestit, VNK odotti uudet kaksi viikkoa ennen vastaavaa päätöstä olla luovuttamatta viestejä.VNK salannut aiemminkinValtioneuvoston kanslia on aiemmin salannut lukuisia koronatoimien valmisteluun liittyviä asiakirjoja, joita STT on pyytänyt. Esimerkiksi viime vuonna VNK salasi koronakoordinaatioryhmän asiakirjat ja tänä keväänä valmistelussa olleiden liikkumisrajoitusten valmisteluasiakirjat.
Tänä keväänä VNK salasi myös Marinin, hänen avustajiensa ja VNK:n virkamiesten oikeuskansleri Tuomas Pöystille lähettämät sähköpostit, jotka liittyivät liikkumisrajoitusten valmisteluun.
Marin on useaan otteeseen toistanut, että hänen sähköposteja koskevia ja muita valtioneuvostoon kansliaan tehtyjä tietopyyntöjä käsitellään virkavastuulla ja ne tehdään virkatyönä valtioneuvoston kansliassa, eikä vastaamista ohjata poliittisesti. STT:n juttujen julkaisun jälkeen virkamiesten salaamia aineistoja on kuitenkin luovutettu Marinin ohjauksessa. Esimerkiksi viime vuonna koronakoordinaatioryhmän asiakirjat julkistettiin Marinin päätöksellä. Tänä vuonna STT:n jutun julkaisun jälkeen salattujen viestien joukosta julkaistiin tyhjä sähköpostiviesti, jossa oli liitteenä lakiluonnos liikkumisrajoituksista.

Mutta kutsuttiinko sitä koskaan veikkaukseksi? Kansalliskirjaston aineiston koneluku tulkitsee veikkaukseksi selkkaukset, voihkaisut ja leikkaukset, mikä vaikeuttaa kysymykseen vastausta, mutta indikoi sitä, ettei substantiivia ennen Veikkauksen perustamista käytetty.

Velkaralli ja Veikkausleikkaukset

Avustusten vähenemistä käsitellään 30-sivuisessa lakiesitysluonnoksessa vain yhdellä virkkeellä: ”Esityksellä voi olla jossain määrin vaikutuksia myös yleishyödyllisten yhteisöjen ja kolmannen sektorin toimintaan niille myönnettävien avustusten määrän vähentyessä.”Ylen artikkelissa esimerkiksi Suomen Opiskelija-Allianssi Oskun mukaan leikkaukset saattavat pahimmillaan tarkoittaa toiminnan merkittävää supistamista tai jopa lakkauttamista.Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski kertoi , että mikäli Veikkauksen liikevoitto pienenee, se aiheuttaa pienentymisen paineen valtiolle avustuksiksi tuloutettavaan summaan.

Kytkös on eettisesti arveluttava, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.– Leikkauksilla olisi myös vakavia työllisyysvaikutuksia aloilla, joiden työntekijöitä jo koronapandemia on armottomasti kurittanut, Luomanmäki sanoo.– Kannatamme mallia, jossa Veikkauksen rahapelituotot siirretään vuoden 2024 alusta kokonaisuudessaan valtion yleisiin budjettivaroihin ja nykyiset edunsaajat siirretään kehysbudjetointiin.

Tärkeää! Päätimme hallitusviisikossa, että ensi vuoden osalta uhanneet Veikkaustuottojen laskusta johtuvat leikkaukset perutaan esim. kulttuurin, nuorisotyön, liikunnan ja sote-toimijoiden osalta täysimääräisesti. Koronasta noustessamme tarvitsemme lukuisia korjaavia toimia.❤️

Parlamentaarisesti on eilen sovittu Veikkaus-kokonaisuuden osana tulevista kulttuuribudjetin leikkauksista. Vuoden -23 budjetista ei ole sovittu, vaan siitä päättää hallitus kehysriihessään. Kulttuurista ei saa leikata.

Hallitus perui Veikkauksen edunsaajien leikkaukset

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat toivovat, että Veikkauksen edunsaajien rahoitukseen kaavaillut leikkaukset voitaisiin perua. Yksikään puolueista ei suoranaisesti vastusta ajatusta.

Sanna Marin: Veikkaus-rahojen leikkaukset..

Valtioneuvoston kanslian osastopäällikkö Janne Kerkelä sanoo STT:lle, että valtioneuvoston kanslian tulkinnan mukaan Veikkaukseen liittyvä kansalaispalaute ei liity pääministerin toimialaan tai tehtäviin, vaikka leikkaukset peruttiin Marinin päätöksellä. Kerkelän mukaan KHO:n päätöksessä korostetaan, kuinka palautteiden pitää liittyä ministerin tehtävään ja toimialaan eikä pelkkä toimiminen ministerinä tai yksittäisen valmisteluelimen jäsenenä yksin ratkaise kansalaispalautteiden julkisuutta.

Sanna Marin: Veikkaus-rahojen leikkaukset perutaan

Veikkaus-tuottoja saavalle kulttuuri- tiede- ja liikunta-alalle on odotettavissa usean miljoonan euron leikkauksia lähivuosina.

Marin: Veikkauksen edunsaajien leikkaukset perutaan

Marin: Kaikki Veikkaus-leikkaukset perutaan - ei siis päätynyt perumaan vain kulttuurinalan leikkauksia, vaan myös urheilun, tieteen ja nuorisotyön leikkaukset.

Mutta oliko leikkauslistalla myös niitä monikulttuurisuuden edistämisen yhdistyksiä joille veikkausvaroja on jaettu?
Meteli nousi kulttuuriavuastuksista, mutta oliko mukana monikulttuuriyhdistyksiä?

Vuonna 2018 on rahaa jaettu 342 miljoonaa ja saajina 871 järjestöä.
Niistä selkeästi vain maahanmuuttoa edistäviä oli yli 130 yhdistystä.
Tekee keskimäärin 393 000 euroa, vaihtelee kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin.
VEIKKO JA LAHJA HURSTIN LAUPEUDENTYÖ – HURSTINAPU RY myönnetty: 0 EUROA. Anottu oli 300 000 euroa.
Onko uudempia tilastoja vai onko ne jo salattu?

Veikkauksen edunsaajien leikkaukset eivät ehkä toteudukaan – SDP:n ..

Valtioneuvoston kanslia (VNK) ei luovuta pääministeri Sanna Marinin (sd.) Veikkaus-kohun aikaan saamia viestejä, joissa esimerkiksi kulttuurivaikuttajat yrittivät vaikuttaa hallituksen suunnittelemiin leikkauksiin. Kun Marinin johtama VNK ei luovuta Marinin saamia viestejä ja hänen mahdollisia vastauksiaan niihin, julkisuudessa ei voida esimerkiksi arvioida, millaisia vaikuttamisyrityksiä pääministeriin kohdistui ennen hänen tekemäänsä päätöstä leikkausten perumisesta.

Näin valtio leikkaa avustuksia, kun Veikkauksen tuotot vähenevät

Monelle järjestöt ovat ensimmäinen tai jopa ainoa paikka, josta pitkään toivottu apu, kuunteleva korva tai yksinäisyyttä lievittävä lähiyhteisö on löytynyt. Julkisen sektorin omat toimet eivät ole näiden henkilöiden kohdalla riittävät, mikä näkyy järjestöjen kohtaamien ihmisten määrässä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaaminen on pois tästä työstä.

Järjestöjen hyvästä työstä ja venymiskyvystä huolimatta niiden rahoitus on vakavasti uhattuna. Valtionvarainministeriön budjettiesityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ehdotetaan leikattavan 127 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi 33 prosentin leikkausta edellisvuoteen nähden. Leikkauksen taustalla on Veikkauksen tuoton ennakoitu laskeminen, mihin vaikuttaa esimerkiksi yleistyvä verkkopelaaminen ulkomaisilla pelisivustoilla sekä rahapeliautomaattien määrän karsiminen. Koronan aiheuttamia tuottotappiota ennakoitiin jo perumalla uusien hankkeiden haku STEAlta keväällä 2020.

Järjestöjen tekemällä ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään päihdehaittoja, nostetaan kynnystä päihteiden käytön aloittamiseen ja autetaan niitä, joiden päihteiden käyttö tai rahapelaaminen on riskialtista. Tällä työllä saavutetaan valtavia yhteiskunnallisia säästöjä, sillä päihteiden käytön aiheuttamat ongelmat ovat monen muun yhteiskunnallisen ongelman juurisyy. Ehkäisevä työ on aina kustannustehokkaampaa, kuin jo syntyneiden ongelmien paikkaaminen.

On itsestään selvää, että järjestörahoitusta ei tule kasvattaa pelaamisen määrää lisäämällä, vaan kehittämällä rahoitusmallikokonaisuutta. Rahoituksen taso voitaisiin pitää entisellään esimerkiksi laskemalla arpajaisveroa, kattamalla osa STEAn rahoittamasta toiminnasta budjettivaroista tai kompensoimalla tulevia menetyksiä valtion budjetista. Lainsäädäntöä kehittämällä voidaan myös ohjata pelaajia kansainvälisiltä verkkosivuilta suomalaisille.

Leikkaamalla varoja pois suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa tukevalta sosiaali- ja terveysjärjestöjen työltä luodaan meneillään olevien koronakriisin ja rahapelipolitiikkakriisin rinnalle sosiaalinen kriisi, jonka uhreja ei lasketa sadoissa tai tuhansissa vaan sadoissatuhansissa. Tällä voi olla peruuttamattomia vaikutuksia yhteiskuntamme toimintaan: se lisää eriarvoisuutta ja heikentää yhteiskuntamme vakautta.