Tämä on luettelo miesten koripallon SM-mitalisteista


Toista kertaa Suomen-mestaruudesta pelattiin syksyllä 1940. Tämä oli ensimmäinen varsinainen koripallon mestaruussarja, sillä ensimmäistä kertaa sarjan kaikki kahdeksan joukkuetta kohtasivat toisensa kertaalleen. Mestaruussarjan otteluita otettiin myös juuri perustetun vedonlyöntitoimisto Oy Tippaustoimisto Ab:n (myöh. ) vetokohteiksi. Koripallon suosio Suomessa kasvoikin vedonlyönnin ansiosta huomattavasti. Sarjan voittajaksi ylsi vuonna 1940 , joka sai samalla ensimmäistä kertaa Oy Perkko Ab:n lahjoittaman karhunkuvioin koristellun kiertopalkinnon. Kiertopalkinnon perusteella mestaruussarjaa alettiin kutsua myös Karhunpokaalisarjaksi. Vuosien 1940 ja 1941 mestaruussarjoissa kaikki kahdeksan joukkuetta olivat helsinkiläisiä, lisäksi mukana oli myös armeijan joukko-osastoja. Vuoden 1941 mestaruussarjan voittikin joukkue. Vuoden 1941 alussa Koripalloliitto asetti mestaruussarjaan koripallon nykytilanteeseen nähden erikoisen rajoituksen, sillä rajoituksen mukaan sarjaa eivät saaneet pelata pelaajat, joiden pituus ylitti 190 senttimetriä.


Jatkosodan takia koripallon SM-sarja jäi pelaamatta vuosina 1942 ja 1943. Urheilujärjestöt pyrkivät pitämään kuitenkin toimintaa yllä vaikeinakin aikoina henkisen terveyden ylläpitämiseksi. Suomen Koripalloliitto oli sotavuosien yksi aktiivisimmista urheilujärjestöistä ja SM-sarjan sijaan sotavuosina koripalloa pelattiinkin niin sanotussa sotasarjassa, jonka otteluita löytyi myös veikkauslistalta.

Naisten sarjoissa koripallon Suomen mestaruudesta on kilpailtu jo vuodesta 1944 lähtien eli naisten koripallon SM-sarja alkoi vain viisi vuotta miesten vastaavaa myöhemmin. Maantieteellisesti laji on ollut naisten puolella alusta alkaen huomattavasti vähemmän Helsinki-keskeinen kuin miehissä. Jo ensimmäisellä kaudella Turun Urheiluliitto vei naisissa pronssia. 1950-luvulla mestaruutta juhlittiin Helsingin ohella myös Tampereella, Porissa ja Lahdessa.

Korisliiga 2024/2025 tulokset, Koripallo Suomi

Sotavuosien jälkeen SM-sarja pääsi kolmen vuoden tauon jälkeen käyntiin syksyllä 1944, jolloin seitsemän joukkueen yksinkertaisen sarjan voitti helsinkiläinen . Samana vuonna pelattiin ensimmäistä kertaa myös , jonka vei nimiinsä . Koripalloliitto oli tehnyt yhteistyötä jo monen vuoden ajan kanssa ja liitot järjestivätkin vuosina 1945 ja 1946 yhteisen Suomen-mestaruussarjan. Vuonna 1945 SM-sarjassa pelasi kahdeksan joukkuetta, joista voiton vei Kiri-Veikot. Seuraavana vuonna sarjassa pelasi kymmenen joukkuetta, joista Suomen-mestaruuden voitti .

SM-sarja jatkui 1950-luvulla edelleen miltei täydellisessä komennossa. HOK-Veikot vei vuosikymmenen kolme ensimmäistä mestaruutta ja sen toimintaa jatkanut Pantterit kaikki mestaruudet aina vuoteen 1958 saakka. Tällöin saatiin ensimmäinen pääkaupungin ulkopuolinen mestaruusseura Kotkan Työväen Palloilijoiden kukistettua finaalissa Tampereen Pyrinnön. Suomalaisittain Kotka kuuluukin perinteikkäimpien koripallokaupunkien joukkoon.

Miesten Korisliigan viimeisellä ottelukierroksella ennen joulutaukoa voitot menivät Kataja Basketille, Tampereen Pyrinnölle, Korihaille, BC Nokialle ja Kauhajoelle. Ottelut jatkuvat seuraavan kerran lauantaina 28. joulukuuta.

Miesten Korisliigassa pisteet menivät joulutauon jälkeisissä tunnelmissa KTP:lle, Bisonsille, Seagullsille, Pyrinnölle, Kauhajoelle ja Korihaille.


Tämä on luettelo miesten koripallon SM-mitalisteista.

Suomen Koripalloliitto liittyi vuonna 1946 . Tämän johdosta TUL katkaisi kahdeksan vuotta kestäneen yhteistyösopimuksensa Koripalloliiton kanssa. Koripalloliitto kirjoitti kuitenkin huhtikuussa 1947 uuden liittokohtaisen yhteistyösopimuksen TUL:n kanssa ja liitot sopivat, että vuoden 1947 Suomen-mestari ratkaistaan kummankin liiton sisäisten mestareiden keskinäisessä ottelussa. Suomen-mestaruuden voitti SKL:n sarjassa pelannut voittamalla finaalissa TUL:n mestarin .

Koripallon SM-pronssijoukkueen miehistö koossa

BC Nokia on koripallon Suomen mestari. Mestaruus Helsinki Seagullsia ratkesi dramaattisella tavalla seitsemännen ja ratkaisevan finaaliottelun viimeisillä sekunneilla loppulukemiin 76–75.

Lukiolaisjoukkue laittoi mestarisuosikin tiukoille koripallon SM ..

BC Nokia otti paikallispäänahan. Muita voittajia miesten Korisliigassa tänään Kataja Basket, Kouvot ja Salon Vilpas.

Koripallon sm-sarja 2004-2005 Onkos täällä sm-koriksen seuraajia

Keväällä Korisliigan arvokkaimmaksi pelaajaksi äänestetty 210-senttinen Antti Nikkilä siirtyy tulevaksi kaudeksi Espanjan kakkosliiga LEB Goldiin Gironan joukkueeseen.

Miesten SM-koripallon tuloksia

Lukioikäisistä koostuva akatemiajoukkue HBA-Märsky oli kiinni jättiyllätyksessä naisten koripallon SM-liigan välierissä perjantaina.

Koripallon miesten SM-sarjakausi 1949

Koripallo ei ehkä vieläkään ollut koko Suomen laji ja onhan se yhä edelleenkin pääsääntöisesti isojen kaupunkien laji. 70-luvulla tapahtui kuitenkin selkeä murros Helsinki-keskeisyydestä, mitä kuvastaa hyvin se, että vuosikymmenen ainoa helsinkiläismestaruus meni vuonna 1978 Torpan Pojille.

Vuosi, Kultaa, Hopeaa, Pronssia

On koripallon SM-sarjassa silti ulkomaalaisväriäkin nähty – ja tässä suhteessa yksi nimi nousee yli muiden: Kenya Robinson. Floridalaissyntyinen urheilija tuli Suomeen pelaamaan jo 1997 ja pelasi täällä aina vuoteen 2017 asti, 47-vuotiaaksi! Robinsonin nimi löytyy miltei kaikkien naisten pääsarjan tilastojen kärjestä. Panttereissa ja BC Nokiassa pelannut nainen tuli ennen kaikkea tunnetuksi kuitenkin Äänekosken Huiman pelaajana. Huiman riveissä hän voitti Suomen mestaruuden vuonna 2003.

Korisliiga – suomalaista huippukoripalloa

Märskyn pelit vielä jatkuvat: joukkue on ensimmäistä kertaa historiassaan naisten Korisliigan mitalipeleissä. HBA-Märsky pelaa pronssimitaleista ToPoa vastaan tiistaina.

Helsinki Seagulls – Stadin kovin korisjengi

kokosi keväällä 1939 kahdentoista joukkueen sisäsarjan kilpailemaan ensimmäistä kertaa koripallon miesten Suomen-mestaruudesta. Ensimmäisellä kaudella mukana oli kahdeksan joukkuetta pääkaupunkiseudulta, kaksi joukkuetta Kotkan seudulta sekä kaksi joukkuetta Viipurista. SM-historian ensimmäiset pisteet teki . Sarjajärjestelmänä ensimmäisellä kaudella oli kahden häviön cup, josta loppusarjaan pääsi mukaan neljä parasta joukkuetta. Kauden ottelut pelattiin maalis-huhtikuun aikana. Loppuotteluun selviytyivät Eiran Kisa-Veikot sekä ykkösjoukkue. Kisa-Veikot kuitenkin luovuttivat ottelun, koska jalkapallosarjat olivat jo ehtineet jo alkaa ja samat miehet edustivat seuraa myös jalkapallossa. Historian ensimmäisen Suomen-mestaruuden voitti siis .